Suomen sanakannat sop-, supp-, sopp-, sup- 'nurkka, ahdas paikka' ym.

• Vilho Rikkonen

Avainsanat: sanahistoria

Abstrakti

Kielenainekset

käydä (kieli: suomi, sivulla: 248)
loppi (kieli: suomi, sivulla: 248)
sattua (kieli: suomi, sivulla: 248)
satuttaa (kieli: suomi, sivulla: 248)
sob|e, -ilik (kieli: viro, sivulla: 246)
sop|eutua, -eva (kieli: suomi, sivulla: 245)
sop|pu, -uke (kieli: suomi, sivulla: 246)
sopero (kieli: suomi, sivulla: 248)
sopertaa (kieli: suomi, sivulla: 248)
sopia (kieli: suomi, sivulla: 245)
sopik (kieli: viro, sivulla: 246)
sopit|ella, -os (kieli: suomi, sivulla: 247)
sopp (kieli: viro, sivulla: 246)
sopp|elo, -ilo (kieli: suomi, sivulla: 246)
soppi (kieli: suomi, sivulla: 241)
sopukka (kieli: suomi, sivulla: 241)
soukk|a, -u (kieli: suomi, sivulla: 242)
sov|empi, -ettua, -istua, -itella, -ittaa (kieli: suomi, sivulla: 245)
sove (kieli: suomi, sivulla: 241)
sovelias (kieli: suomi, sivulla: 245)
supistaa (kieli: suomi, sivulla: 247, 249)
suppa, suppu (kieli: suomi, sivulla: 247, 249)
suppea (kieli: suomi, sivulla: 247, 249)
suppi (kieli: suomi, sivulla: 247)
suppi (kieli: suomi, sivulla: 249)
suppilo (kieli: suomi, sivulla: 247)
supukka (kieli: suomi, sivulla: 247)