Aju 'aivot' ja 'ymmärrys' vanhan kirjasuomen valaistuksessa

  • Martti Rapola
Avainsanat: murteentutkimus, sanahistoria, sanastontutkimus (ks. myös lainasanat, leksikografia, sanahistoria), vanha kirjasuomi

Abstrakti

Le mot aju 'cerveau' et 'intelligence' à la lumière de l'ancien finnois littéraire (ranska)

Kielenainekset

ai, aid, aju (kieli: viro, sivulla: 277)
aiju (kieli: suomi, sivulla: 276-)
aivat (kieli: suomi, sivulla: 276-)
aivo, aivot (kieli: suomi, sivulla: 275)
aivu (kieli: suomi, sivulla: 275)
ajaa (kieli: suomi, sivulla: 276-)
ajatella (kieli: suomi, sivulla: 276-)
ajatus (kieli: suomi, sivulla: 276-)
aju aivot (kieli: suomi, sivulla: 275)
aju ajo (kieli: suomi, sivulla: 281)
aju, ai, aid (kieli: viro, sivulla: 277)
ajunjuoksu (kieli: suomi, sivulla: 280)
ajunlattialuu (kieli: suomi, sivulla: 275)
ajunrako (kieli: suomi, sivulla: 275)
ajuruoho (kieli: suomi, sivulla: 275)
ajut (kieli: suomi, sivulla: 276)
ajuta (kieli: suomi, sivulla: 275)
ajuto(i)n (kieli: suomi, sivulla: 275-)
ko(i)ju (kieli: suomi, sivulla: 276)
koivu (kieli: suomi, sivulla: 276)
meriaju (kieli: suomi, sivulla: 281)
pääaju (kieli: viro, sivulla: 281)
pääajut (kieli: suomi, sivulla: 281)
täysajuinen (kieli: suomi, sivulla: 280)

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
Jan 3, 1959
Viittaaminen
Rapola, M. (1959). Aju ’aivot’ ja ’ymmärrys’ vanhan kirjasuomen valaistuksessa. Virittäjä, 63(3), 275. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/33733