Loppukahdennus, ei "alkukahdennus"
DOI:
https://doi.org/10.23982/vir.35598Avainsanat:
kielioppiterminologia, loppukahdennusAbstrakti
Kielenaineksetalkukahdennus (kieli: suomi, sivulla: 213-)
aspiraatio (kieli: suomi, sivulla: 213)
jäännöslopuke (kieli: suomi, sivulla: 213-)
kahdennus (kieli: suomi, sivulla: 213)
kahdentaa (kieli: suomi, sivulla: 212)
kahdentua (kieli: suomi, sivulla: 212)
kavennus (kieli: suomi, sivulla: 212)
kaventuma (kieli: suomi, sivulla: 212)
laajentuma (kieli: suomi, sivulla: 212)
loppuhen|gähdys, -konen (kieli: suomi, sivulla: 213)
pidentymä (kieli: suomi, sivulla: 212)
pienennys (kieli: suomi, sivulla: 212)
rajakahdennus (kieli: suomi, sivulla: 213-)
vähennys (kieli: suomi, sivulla: 212)
Tiedostolataukset
Julkaistu
1969-01-02
Numero
Osasto
Kirjoitukset
Viittaaminen
Itkonen, T. (1969). Loppukahdennus, ei "alkukahdennus". Virittäjä, 73(2), 212. https://doi.org/10.23982/vir.35598