Sanojen synteettisyys suomen kielessä [Word syntheticity in Finnish]

• Anneli Pajunen

Abstrakti

Maailman kieliä vertaillaan keskenään usein niiden sanojen morfosyntaktisen kompleksisuuden mukaan eli sen mukaan, miten paljon leksikaalista ja kieliopillista informaatiota sanaan voidaan koodata. Analyyttisissä kielissä vapaa morfeemi ilmaisee joko yhden leksikaalisen tai yhden kieliopillisen merkityksen, synteettisissä kielissä vapaa morfeemi ilmaisee yhden leksikaalisen merkityksen ja vapaaseen morfeemiin liittyvät sidonnaiset morfeemit ilmaisevat yhden tai useampia kieliopillisia merkityksiä (kuten sija, tempus, modus jne.). Polysynteettisissä kielissä sekä vapaat että sidonnaiset morfeemit voivat ilmaista leksikaalisia merkityksiä ja yhdessä sanassa voi olla useita sidonnaisia morfeemeja. Leksikaalisten ja morfologisten merkitysten määrää kielessä eli kielen synteettisyyden astetta ilmaistaan ns. cpw-arvolla. Suomen kielessä on vanhastaan laskettu arvon olevan yli kahdeSanojen synteettisyys suomen kielessän, mikä tarkoittaa, että suomi kuuluu synteettisiin kieliin; englannin vastaava arvo on Greenbergin (1960) mukaan 1,68, mikä tarkoittaa, että englanti kuuluu analyyttisiin kieliin. Viimeaikainen typologinen tutkimus on kyseenalaistanut suomen kielen eron englantiin (ks. Balthasar & Nichols 2005, Dahl 2008).

Tämä artikkeli osoittaa, että synteettisyyttä ja vastaavasti cpw-arvoja voidaan kielissä määritellä monella tavalla. Ensimmäinen tapa käyttää hyväkseen tietyn sanaluokan sanojen paradigmaattista eli mahdollista taivutusta, toinen tapa ilmaisee tietyn sanaluokan sanojen maksimaalisen eli syntagmaattisen taivutuksen ja kolmas perustuu sanamuotojen keskimääräiseen taivutukseen, joka arvioidaan korpuksesta. Suomessa esimerkiksi verbien paradigmaattinen taivutus käsittää kuusi kieliopillista merkitystä (pääluokka, tempus, modus, persoona, sävy, puheakti) mutta yhdessä verbin taivutusmuodossa voi kerrallaan olla enintään neljä tai viisi (pääluokka, tempus, modus, persoona, sävy, puheakti). Juoksevassa tekstissä suomen verbien keskimääräinen cpw-arvo on kolme; arvo on laskettu miljoonan sanan Lauseopin arkiston korpuksesta. Johtopäätös on, että englannin ja suomen cpw-arvo voi olla sama ainoastaan, jos verrataan englannin (verbien) mahdollista taivutusta suomen (verbien) keskimääräiseen taivutukseen. Tällainen vertailu ei ole validi.

---

Word syntheticity in Finnish

The languages of the world are often compared according to the morphosyntactic complexity in a word, i.e. the amount of lexical and grammatical information encoded in a word. In analytic languages, one free morpheme expresses one lexical or grammatical meaning, while in synthetic languages one free morpheme expresses one lexical meaning and bound morphemes attached to it then express one or more grammatical meaning (e.g. case, tense, mood etc.). In polysynthetic languages both free and bound morphemes can express lexical meanings and there can be many bound morphemes in a single word. Category-per-word (or CPW) value expresses the amount of morphemes typical in a language. The CPW value in Finnish is said to be over two, which means that Finnish is a synthetic language; according to Greenberg (1960) the CPW value of English is 1,68, which means that English is an analytic language. Lately, the CPW value of Finnish has been questioned (see Balthasar & Nichols 2005, Dahl 2008).

This article shows that there are three different ways to define CPW values, the first being possible (paradigmatic) inflection in a word class, the second maximal (syntagmatic) inflection in a word form, and the third based on the inflection of word forms in a text corpus. The article demonstrates that while the possible inflection of Finnish verbs consists of six grammatical categories (voice, tense, mode, person, tone, speech act), the maximal inflection of a Finnish verb is only four or five (e.g. voice, tense, speech act, tone or tense, mood, person, speech act, tone).

Finally, the textual CPW value given for verbs is three; this value is based on a million-word corpus from the Finnish syntax archives. The conclusion is that English and Finnish CPW values can be the same only if the possible English verb inflection is compared to the average Finnish verb inflection. This, however, is not a valid mode of comparison.