Enemmistökielisten motivaatio oppia vähemmistökieltä: Sukupuolten väliset erot Suomessa ja Sloveniassa [Motivation for learning minority languages: Gender discrepancies in Finland and Slovenia]

  • Magdolna Kovács Helsingin yliopisto
  • Enikő Marton Helsingin yliopisto
Avainsanat: oppimismotivaatio, vähemmistökieli, suomenruotsi, slovenianunkari, sukupuoliero

Abstrakti

Artikkeli käsittelee vähemmistökielen oppimismotivaatiota enemmistönuorilla: Suomessa ruotsin ja Sloveniassa unkarin oppimista. Erityisesti kiinnitetään huomiota sukupuolten välisiin eroihin. Taustaksi kuvataan myös Suomen ja Slovenian kielellistä kontekstia. Molemmilla vähemmistökielillä on omassa maassaan korkea kielellinen status (tosin unkarilla vain alueellisesti), ja niitä opetetaan myös enemmistölle.

Artikkeli perustuu 622 oppilaan vastauksiin kyselytutkimuksessa, joka tehtiin keskiasteen oppilaitoksissa. Tilastollisessa analyysissa käytettiin Gardnerin (2000) asenne- ja motivaatiotestin kuutta muuttujaa: 1) kiinnostusta toiseen kieleen, 2) instrumentaalista orientaatiota, 3) integratiivista orientaatiota, 4) halua oppia kieltä, 5) motivaation intensiteettiä ja 6) toisen kielen pelkoa.

Tulokset osoittavat, että enemmistökieltä puhuvilla tytöillä on tilastollisesti korkeampi motivaatio opetella vähemmistökieltä jokaisen kuuden motivaatiotekijän osalta. Tilastollista analyysia täydentää oppilaiden vapaista kommenteista koottu osuus, joka osaltaan vahvistaa tuloksia.

Tulokset vahvistavat Suomessa aikaisemmin saatuja tutkimustuloksia tyttöjen korkeammasta motivaatiosta oppia ruotsia. Slovenian aineisto puolestaan vahvistaa tuloksia unkarin kielen oppimismotivaatiosta. Kahdesta maasta saadut tulokset vahvistanevat myös aikaisempia kansainvälisiä tutkimuksia naisten prestiisipohjaisesta toisen kielen omaksumisesta ja käytöstä.

Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan tytöillä on korkeampi oppimismotivaatio myös äidinkielen oppiaineessa ja he suoriutuvat siitä paremmin kuin pojat. Hyvä äidinkielen taito antanee pohjan toisen kielen omaksumiselle. Lisätutkimuksilla tulisi selvittää, kumpi vaikuttaa oppimismotivaatioon enemmän, prestiisitekijät vai enemmistön äidinkielen taitotaso. On kuitenkin selvää, että enemmistölle suunnatun vähemmistökielten opetuksen suunnittelussa sukupuolitekijöitä ei voida jättää huomiotta.

---

Motivation for learning minority languages: Gender discrepancies in Finland and Slovenia

This article analyses the relative learning motivation among students for two minority languages within majority-language cultures, namely for learning Swedish in Finland and for learning Hungarian in Slovenia. Particular attention is paid to gender discrepancies revealed in the results. Language policy and the relative historical linguistic contexts are also analysed. Both languages have high official status in the given country (though Hungarian only has official status in a small part of Slovenia) and both languages are taught to majority-language speakers.

The data is based on questionnaires, which were filled out by a total of 622 students in the two countries. Six motivational variables were analysed using Gardner’s (2000) Attitude/Motivation Test Battery: interest in foreign language, instrumental orientation, integrative orientation, desire, motivational intensity, and second-language anxiety.

The results of the MANOVA analyses show that, at the multivariate level, girls are significantly better motivated than boys in learning the minority language in both countries. The univariate tests demonstrated that the majority of girls have higher motivation in learning the minority language in each of the six variables separately and in both countries overall. The statistical analyses were complemented with a short qualitative analysis of the respondents’ optional comments, which confirmed the gender difference.

The results confirm the findings of earlier Finnish research on learning motivation for Swedish by the majority Finnish-speaking population. Similar results from the Slovenian data, with regard to Hungarian, are in line with these observations. What might explain the gender difference is that women’s language learning and use is often more prestige-oriented, i.e. aimed at achieving higher social status and mobility. Some observations also suggest that, compared to boys, girls have higher motivation and show higher interest than boys in learning their mother tongue as a school subject. Higher motivation and better performance in the mother tongue as a school subject may also improve the motivation for learning other languages.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
tammi 7, 2016
Viittaaminen
Kovács, M., & Marton, E. (2016). Enemmistökielisten motivaatio oppia vähemmistökieltä: Sukupuolten väliset erot Suomessa ja Sloveniassa [Motivation for learning minority languages: Gender discrepancies in Finland and Slovenia]. Virittäjä, 119(4). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/46324