Sujuvasti suomesta saksaan kääntävä konekirjoittajatar saa paikan heti. Historian näkökulma kääntäjyyteen ammattina tai tehtävänä [“Typist with fluent translating skills”: Historical perspective on the notion of translation and interpretation as work...]
Abstrakti
Ammatti on vanhastaan merkinnyt tointa tai pääelinkeinoa. Ammattien kirjo on varsinkin viime aikoina laajentunut, eikä kääntäjä tai tulkkikaan ole varsinaisena pääelinkeinona vielä kovin vanha. Ammatin ajatellaan yleensä tarjoavan harjoittajalleen toimeentulon, siihen päädytään usein koulutuksen kautta ja joissain ammateissa on vahvat käytännöt alalle pääsystä ja lisensioinnista. Kääntämisen ja tulkkauksen tehtäviin on kuitenkin päädytty usein muuta kautta kuin koulutuksen. Historian näkökulma tarjoaa tietoa siitä, miten ja missä tilanteissa kääntämistä ja tulkkausta on tarvittu, miten nämä tilanteet on ratkaistu ja miten tällaiset tehtävät on yhteiskunnassa nähty. Näkökulma voi auttaa suhteuttamaan nykyisiä maallikkokääntämisen ja -tulkkauksen käytäntöjä käsityksiin ammatista ja ammatillisuudesta.
Tämä artikkeli lähtee Erich Prunčin käsitteestä käännöskulttuuri ja tarkastelee, miten kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyviä tarpeita on kohdattu ja kielenvälittämiseen liittyvää toimintaa järjestetty kahdessa suomalaisessa kontekstissa, 1800-luvun lopun suomennostyössä ja viime sodan aikana Suomen puolustusvoimissa. Tutkimus perustuu arkistoaineistoihin ja piirtää kuvaa kääntäjistä ja tulkeista toimijoina tilanteissa, joissa heidän toiminnalleen eivät aseta reunaehtoja yleiset kääntämiseen ja tulkkaukseen liittyvät ammatilliset sääntelyt vaan erilaiset kontekstuaaliset ja muotoutumattomat tarpeet ja käytännöt. Tällöin kääntäminen ja tulkkaus näyttäytyvät pikemminkin rooleina tai tehtävinä kuin ammatteina.
---
“Typist with fluent translating skills”: Historical perspective on the notion of translation and interpretation as work, practice and profession
The Finnish word ammatti (‘profession’) has traditionally signified full-time skill-based occupation or work. It was not until rather recently, however, that translation and interpretation have been considered ‘professions’. Professions are normally expected to generate a sufficient income and they may be accessed through education/training (in some cases, through separate licencing procedures). Translation and interpretation, however, have not often been taken up by people specifically trained for these tasks. History gives us a viewpoint on how translation and interpretation have been organised in society and how problems have been solved in situations where linguistic transfer and exchange have been considered necessary. This historical viewpoint may help us relate today’s non-professional translation and interpretation to our understanding of notions such as profession and professionalism.
The article draws on Erich Prunč’s idea of ’Translationskultur’ (‘translation culture’) to look at the different ways of meeting the needs for translation, interpretation and multilingual exchanges in two Finnish contexts. These contexts are translation into Finnish during the late 19th century and translation and interpretation in the Finnish army during the war of 1941–1945. The data consists of archival material and draws a picture of translators and interpreters as agents in situations where the parameters of their agency are not defined by general professional guidelines and regulations but by different and diffuse needs and practices arising out of the shifting contexts of everyday life. Translation and interpretation, in these situations, can be viewed as ‘roles’ rather than professions.
