Ikkuna ulos. Suomen ulko-grammit ja huomion ikkunoiminen [A window out. The Finnish ulko grams and the windowing of attention]
Abstrakti
Tutkimus käsittelee suomen kielen ulkona-, ulkoa- ja ulos-grammeja spatiaalisissa tehtävissään. Suomen grammien järjestelmässä ne ovat erityislaatuisia sikäli, että ne toimivat lähes ainoastaan adverbeina (odottaa ulkona, ovesta ulos); valtaosa suomen grammeista toimii sekä adverbeina (lamppu on päällä) että postpositiona (lampun päällä on pölyä).
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miksi ulko-grammit ovat adverbeja, mitä grammit merkitsevät ja millaisia kiintopisteitä niillä kuvatuissa sijaintisuhteissa hyödynnetään. Tarkasteltavana ovat sekä tapaukset, joissa kiintopistettä ei ole ilmaistu sanallisesti (hevoset ovat ulkona), tapaukset, joissa kiintopiste on ilmaistu substantiivilla (tulla ulos talosta), että tapaukset, joissa kiintopisteen ilmaisin on demonstratiivi (tuolla ulkona). Eri kiintopistetyyppejä analysoidaan Leonard Talmyn ensi- ja toissijaisen kiintopisteen käsitteiden avulla.
Tutkimuksen tulos on, että ulko-grammin kuvaamien tilanteiden ensisijainen kiintopiste on aina säiliö, prototyyppisimmillään ihmisen mittakaavalle sopiva (asuin)rakennus. Toissijainen kiintopiste voi olla rakennuksen osa (ikkuna, ovi) tai säiliöön tiiviisti kytkeytyvä (ulko)puoli (piha, pakkanen). Yksi syy ulko-grammien adverbistatukseen onkin siinä, että niillä kuvatuissa tilanteissa on mahdollista hyödyntää monenlaisia kiintopisteitä. Demonstratiiveilla puolestaan voidaan spatiaalisen suhteen kuvaukseen tuoda erillinen toissijainen kiintopiste, joka saa merkityksensä diskurssissa. Demonstratiivien ja paikkaa ilmaisevien grammien yhteisesiintymien analyysi havainnollistaa sitä, kuinka spatiaalinen ympäristö ja puheympäristö kytkeytyvät toisiinsa kiintopisteiden verkoston avulla.
Tutkimuksen yhteenvedossa hyödynnetään Leonard Talmyn huomion ikkunoimisen käsitettä. Tämän analyysin avulla voi havainnollistaa eri kiintopistetyyppien välisiä suhteita, ja se osoittaa muun muassa, että väylä (ulos tai ulkoa) on metonyyminen tapa ilmaista säiliötä.
Ulko-grammin merkitystä on luontevin kuvata siten, että sisällä–ulkona-vastakohtaa pidetään yhtenä perusakseleista (edessä–takana, päällä–alla, oikealla–vasemmalla). Vastakohtansa sisä-grammien tapaan ulko-grammien merkityksen voi katsoa sisältävän melko paljon tietoa kuvaamansa sijaintisuhteen kiintopisteestä.
---
A window out. The Finnish ulko grams and the windowing of attention
This research examines the Finnish grams ulkona ‘outside’, ulkoa ‘from without’ and ulos ‘moving outside’ in spatial functions. In the Finnish gram system, these words are exceptional in that they function almost exclusively as adverbs, e.g. odottaa ulkona ‘waiting outside’, ovesta ulos ‘out of / through the door’; the majority of Finnish grams function both as adverbs, e.g. lamppu on päällä ‘the lamp is switched on’ and as postpositions, e.g. lampun päällä on pölyä ‘there is dust on the lamp’.
The purpose of this research is to examine why ulko grams are adverbs, what these grams represent and what specific reference objects, or landmarks, are employed in the local relationships the grams express. The author examines cases in which the reference object is not expressed at all, e.g. hevoset ovat ulkona ‘the horses are outside’, cases in which the reference object is expressed using a noun, e.g. tulla ulos talosta ‘to come out of the house’, as well as instances in which the reference object is expressed through a demonstrative pronoun, e.g. tuolla ulkona ‘out there’. These different object types are analysed using Leonard Talmy’s concept of primary and secondary reference objects.
Research leads to the conclusion that the primary reference object of situations expressed using the ulko gram is a container, most prototypically a building fit for human habitation. The secondary reference object might be a specific part of such a building (a window, a door) or an external element intrinsically linked to the container (a yard, outside frost). One of the reasons for the ulko grams’ status as adverbs is that it is possible to employ a variety of different reference objects in situations depicted using ulko. The use of demonstrative pronouns, however, enables the speaker to express, with regard to spatial description, a separate reference object, whose meaning becomes apparent within the discourse. An analysis of the simultaneous occurrence of demonstrative pronouns and grams expressing location reveals how spatial and spoken environments are linked to one another via a network of reference objects.
In the conclusion of this article, the author explores Leonard Talmy’s notion of the windowing of attention. This analysis allows the author to unveil relationships between different types of reference objects, while also revealing that the path (e.g. ulos ‘moving outside’ or ulkoa ‘from outside’) is in fact a metonymical means of expressing the container itself.
In an attempt to describe the meanings of the ulko grams, the author posits that it makes most sense to assume that the inside–outside dichotomy is considered one of a group of fundamental binaries (e.g. in front–behind, above–beneath, right–left). Like their opposites the sisä ‘inside’ grams, the meaning of ulko grams can be seen to contain a great deal of information regarding the reference objects of the local relationships they express.
