Kieli-ideologioiden teoriaa ja käytäntöä [Theory and practice in the analysis of language ideologies]
Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan kieli-ideologioiden tutkimusta ja sen teoreettis-metodisia ulottuvuuksia. Kieli-ideologian käsitettä on hyödynnetty erityisesti tutkittaessa, millaisia uskomuksia, arvostuksia, luokitteluja ja neuvotteluja kysymykset kielestä ja kielenkäytöstä herättävät. Artikkeli esittelee erilaisia tutkimusalalla käytettyjä käsitteitä ja keskeisiä tutkimusteemoja ja -kysymyksiä. Lisäksi pohditaan kieli-ideologioiden tutkimuksen ajankohtaisuutta Suomen näkökulmasta.
Artikkelissa kuvataan erilaisia tapoja määritellä ja käyttää kieli-ideologian käsitettä eri tutkimuskonteksteissa. Esiin otetaan esimerkiksi ikonisaation, kertautuvuuden ja poistamisen semioottiset prosessit. Huomiota kiinnitetään myös kieli-ideologioiden ja normien väliseen suhteeseen. Artikkelissa esitellään sekä Suomessa että kansainvälisesti tehtyä kieli-ideologioiden tutkimusta ja pohditaan suomalaisen tutkimuksen suhdetta kansainväliseen tutkimuskenttään.
Kieli-ideologiat nähdään artikkelissa kieltä ja kielen käyttöä määrittelevinä dynaamisina prosesseina. Oletuksena on, että nämä prosessit sekä ammentavat kontekstista että luovat sitä. Kieli-ideologian käsite on samanaikaisesti konkreettinen ja abstrakti: sen avulla voidaan kuvataan sekä suhteellisen järjestelmällisiä ja pysyviä uskomuksia kielestä että paikantuneita, yksittäisenkin kielenkäyttäjän kielikäytänteitä. Näin on mahdollista yhdistää kielenkäytön mikro- ja makrotason ilmiöiden tarkastelu.
---
Theory and practice in the analysis of language ideologies
The article is concerned with research into language ideologies, primarily from a theoretical and methodological perspective. The notion of language ideology has been used in linguistics particularly when studying beliefs, values, classifications and negotiation around languages and language use. The article provides an overview of concepts used in research into language ideologies, and outlines central research topics and ques-tions. It also explores the timeliness of the notion from a Finnish perspective.
The article outlines different ways of defining and using the concept of language ideology in different research settings. It discusses, for instance, the semiotic processes of iconisation, recursivity and erasure. The relation between language ideologies and norms is also explored. The article reviews research into language ideologies both internationally and in the Finnish context, focusing on how Finnish studies relate to the international research literature.
The article approaches language ideologies as dynamic processes which construe language and language use. It is further assumed that these processes both reflect and shape their contexts. The concept of language ideology is both concrete and abstract: it can be used both to describe relatively systematic and stable beliefs about language and to analyse the situated discourse practices of an individual language user. The concept thus allows the analysis of language use from both a micro and a macro perspective.
