Kieli-ideologiat käytännössä. Sanajärjestyksen normittuminen tietokirjallisuuden suomennostyössä [Language ideologies in practice: The construction of word-order norms in the translation process of non-fiction]
Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan tietokirjojen suomennostyötä normien ja kieli-ideologioiden tutkimuksen näkökulmasta. Lähtökohtana on ajatus normien ja kieli-ideologioiden rakentumisesta ruohonjuuritason kielellisessä toiminnassa. Aineistona on akateemisten tietokirjojen suomennoskäsikirjoituksia, joita ovat korjanneet ja kommentoineet kustannustoimittajat, akateemiset asiantuntijat ja itse suomentajat. Analyysin kohteena ovat käsikirjoitusten muutos- ja korjausehdotukset, joista keskitytään sanajärjestystä koskeviin ehdotuksiin. Artikkelissa selvitetään, millaiset sanajärjestyskorjaukset ovat tyypillisiä ja mikä on niiden suhde kirjallisuudessa esitettyihin ajatuksiin sanajärjestyksestä. Korjauksia pohditaan erityisesti kielen ja kääntämisen normien ja kieli-ideologioiden näkökulmasta.
Analyysissa käy ilmi, että korjausehdotuksia tehtäessä ja kommentoitaessa orientoidutaan aiemmin tunnettuihin tyylinormeihin ja kielioppienkin kuvaamiin luonnollisiin normeihin. Suomennosprosessissa rakentuu systemaattisen toistuvuuden kautta myös ruohonjuuritason tyylinormeja. Toisaalta raja tyyli- ja luonnollisen normin välillä on häilyvä. Lisäksi analyysi antaa viitteitä siitä, että kääntämisen toimintanormit saattavat ohittaa kielen normit: käännöksen tulee ennen kaikkea vastata alkutekstin merkityksiä.
Aineistossa rakentuvat ja uusintuvat normit syntyvät suomentajan, kustannustoimittajan ja asiantuntijan kieli-ideologisesta toiminnasta. Eri näkemykset ja eri normeihin orientoituminen kantavat mukanaan ja kaiuttavat aiempia kieli-ideologioita, mutta rakentavat myös uusia, vaikeammin tunnistettavia kieli-ideologioita.
Artikkelissa osoitetaan, että kieli-ideologiat ovat sekä tilanteisia että historiallisia ja että ne vaikuttavat jatkuvasti eri tavoin kielenkäyttöömme ja toimintaamme sekä siihen, millaisia arvoja ja merkityksiä esimerkiksi kielellisiin valintoihin liitetään. Ruohonjuuritason kielellisessä toiminnassa kielen arvo ja merkitys käyttöyhteydessään näkyy orientoitumisena siihen, millainen suomen kielen sanajärjestys on hyvä ja mitkä ovat milloinkin merkittäviä kielellisiä valintoja. Artikkelissa käsitellyt valinnat indeksoivat laajemmin käsitystä hyvästä suomenkielisen tietokirjallisuuden sanajärjestyksestä ja siten tyylistä. Kun valinnat ovat toistuvia ja jokseenkin säännönmukaisia, voidaan puhua normeista, jotka rakentuvat ruohonjuuritason neuvottelun tuloksena ja jotka lopulta perustuvat yhteisiin kieli-ideologioihin. Jo se, että normeista neuvotellaan, on kieli-ideologisesti merkityksellistä ja osoittaa kielen arvoa ja merkitystä tietokirjojen suomennostyössä.
---
Language ideologies in practice: The construction of word-order norms
in the translation process of non-fiction
The article discusses the translation of non-fiction from the perspective of research into norms and language ideologies. The premise is that norms and language ideologies are constructed in grass-root language practices. The material consists of academic non-fiction translation manuscripts, which have been corrected and annotated by editors, academic experts and translators. The analysis focuses on suggested changes and corrections regarding word order. The objective is to establish what kind of syntactical corrections are typical, and how these relate to ideas about word order in literature. In particular, these corrections are examined from the perspective of the norms of both language and translation.
The analysis demonstrates that such suggestions and comments are largely based on previously recognised standards of style and norms described in grammars. Through systematic repetition, the translation process also constructs new, grass-root stylistic standards. On the other hand, the boundary between stylistic and natural norms is blurred. In addition, the analysis suggests that the operational norms of translation may override language standards: the translation should, above all, correspond to the meaning of the original text.
Norms constructed and reproduced in the data are created in the language-ideological practices of the actors involved in the process. The different views of these actors and their orientation towards different norms imply and resonate previous language ideologies, but also create new, less recognisable language ideologies.
Furthermore, it is argued that language ideologies are both situational and historical, and that they – in different ways – constantly affect our language use and practices, as well as the values and meanings attached, for instance, to linguistic choices. In grass-root language practices, the contextual value and importance of language presents itself at any given time in what is perceived as good Finnish word order and significant linguistic choices. Finally, it is argued that the analysed choices represent more widely an index of good word order in Finnish non-fiction, and therefore also of good style. When choices are repetitive and display some degree of regularity, we may talk about norms that are constructed through grass-root negotiation, and which are ultimately based on shared language ideologies. The very fact that standards are negotiated bears language-ideological significance and demonstrates the value and importance of language in the translation process of non-fiction.
