’Ja’-, ’tai’- ja ’vaikka’-merkityksisten lekseemien kontaktilähtöinen variaatio rajakarjalaismurteissa
Abstrakti
Artikkeli käsittelee rajakarjalaismurteiden ’ja’-, ’tai’- ja ’vaikka’-merkityksisten ainesten kontaktilähtöistä leksikaalista variaatiota. Leksikaalisella variaatiolla tarkoitetaan kaksikieliselle puheelle tyypillistä tilannetta, jossa partikkelien kaltaiset L1-ainekset varioivat samanmerkityksisten L2-ainesten kanssa synkronisesti. Rajakarjalaismurteissa L1-ainekset ovat karjalaan konventionaalistuneita venäläisperäisiä globaaleja kopioita ja L2-ainekset niiden suomesta kopioituja läheisiä merkitysvastineita. Tutkimusaineistona on Raja-Karjalan korpus, joka koostuu noin 119 tunnista siirtokarjalaisten murrehaastatteluja 1960- ja 1970-luvuilta. Tuolloin karjalankieliset informantit olivat asuneet suomenkielisellä alueella yli 20 vuotta.
Tutkimusaineistoa tarkastellaan korpusvetoisesti sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti: aiemmissa tutkimuksissa esiin nostettujen kielenulkoisten muuttujien eli kotipaikan, sukupuolen ja iän vaikutusta karjalaisen ja suomesta kopioidun aineksen variointiin testataan epäparametrisilla tilastollisilla menetelmillä. Lisäksi lekseemiparien merkitys-, kategoria- ja funktioeroja tutkitaan aineistoesimerkkien ja yleisimpien kaksisanaisten klusterien avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään kontaktilingvistisen koodikopioimisen sekä kaksikielisen puheen partikkeleiden lainautumisen teorioita.
Tutkimustulokset osoittavat, että kielenulkoisista muuttujista vain pitäjien välillä esiintyy tilastollisesti merkitseviä eroja lekseemiparien variaatiossa (p < 0.001), mikä selittyy pitäjien maantieteellisellä sijainnilla. Aineistoesimerkit ja klusterit osoittavat lekseemiparien olevan läheisiä merkitysvastineita, mutta niiden funktiot eivät ole täysin identtiset. Ainekset ovat paradigmaattisessa suhteessa, joskaan kaikki suomen partikkeleiden funktiot eivät ole kopioituneet. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaksikielisyys, maantiede ja kaksikielisten pragmaattinen prestiisikieli selittävät kontaktilähtöistä kielenmuutosta sosiaalisia muuttujia paremmin. Lisäksi koodikopioimisen teorian terminologia osoittautui toimivaksi kuvaamaan monilähtöistä konjunktiojärjestelmää.
Contact-induced lexical variation of ‘and’, ‘or’, and ‘though’ lexemes in Border Karelian dialects
This paper studies the contact-induced lexical variation of lexemes with the meaning of ‘and’, ‘or’, and ‘though’ in Border Karelian dialects. Lexical variation is understood as L1 items varying with L2 semantic equivalents in synchronic bilingual speech. In Border Karelian dialects, the aforementioned L1 items are conventionalised global copies of Russian origin and their L2 equivalents are newer copies from Finnish. The research data is taken from the synchronic language corpus of Border Karelia, which consists of dialect interviews from the 1960s and 1970s. At that time, the Karelian-speaking informants had lived in the Finnish speaking area over 20 years.
The research position in this study is corpus-driven and the data handling is both quantitative and qualitative. The quantitative approach includes statistical nonparametric tests regarding the possible effect of extra-linguistic variables, i.e. home municipality, sex and age, on the variation between L1 and L2 items. Moreover, the qualitative data handling comprises an analysis of data examples and the most common two-word clusters. The aim is to investigate the quantity and the use of the L1 and L2 items in light of the code-copying framework and the theory of bilingual discourse markers.
The results show that home municipality is the only extra-linguistic variable showing statistically significant difference in the comparison of L1 and L2 particle use (p<0.001), a fact that has a largely geographical explanation. Both parts of the particle pairs have similar meanings; however, not all of the functions of the Finnish originals are copied. In conclusion, bilingualism, geography, and pragmatics offer better explanations for contact-induced language change than social variables. In addition, the terminology of the code-copying framework aptly describes the bilingual particle use.