Maahanmuuttovastaisen ideologian ja ryhmäidentiteetin rakentuminen Suomi24-keskustelussa

• Simo Määttä apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
• Karita Suomalainen
• Ulla Tuomarla Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23982/vir.81931

Avainsanat: Verkkokeskustelu, ryhmäidentiteetti, vihapuhe, maahanmuuttovastainen diskurssi, maahanmuuttovastainen ideologia, toiseuttaminen, polarisaatio

Abstrakti

Artikkeli käsittelee maahanmuuttovastaisen keskustelun kielellisiä piirteitä Suomi24-keskustelufoorumilla. Aihetta lähestytään tapaustutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona on syksyllä 2017 Suomi24-foorumilla käyty keskustelu. Artikkelin tavoitteena on kuvata niitä kielellisiä keinoja, joilla tutkimuksen kohteena olevassa keskustelu­ketjussa rakennetaan maahanmuuttovastaista ideologiaa. Huomio kohdistuu erityisesti siihen, millaisin leksikaalisin, syntaktisin, tekstuaalisin ja diskursiivisin keinoin keskustelun osallistujat rakentavat erilaisia ryhmäidentiteettejä ja polarisaatiota ”meidän” ja ”heidän/niiden” välillä. Lähestymistapa on diskurssianalyyttinen, ja mikrotason analyysi pyrkii osoittamaan tekstikokonaisuuden taustalla olevia laajempia yhteiskunnallisia prosesseja.

Artikkelissa esitetään, että eri ryhmien vastakkainasettelulla on keskeinen asema maahanmuuttovastaisen ideologian rakentamisessa. Aineistossa vastakkainasettelua rakennetaan sekä intra- että intertekstuaalisin keinoin. Intratekstuaalisiin keinoihin lukeutuvat erilaisten nimeävien ja viittaavien ilmausten käyttö ja ketjuttaminen sekä avointen ja impersonaalisten ilmausten käyttö. Intertekstuaalisia keinoja puolestaan ovat sanontojen ja ajankohtaisten uutisten referointi sekä tiettyjen vihamielisten toposten toistaminen. Artikkelissa osoitetaan, että aineistossa ryhmäidentiteettien kielellisellä rakentamisella on vahva yhteys syrjivään puheeseen, jollaiseksi myös vihapuhe voidaan lukea. Artikkelissa todetaan, että Chiltonin (2004) diskursiivisen tilan perusmalli soveltuu hyvin kuvaamaan keskustelun osallistujien (”me”) ja syrjivän puheen kohteena olevien (”he”/”ne”) välistä diskurssitason polarisaatiota ja mentaalista etäisyyttä.

Artikkeli tuo uutta tietoa siitä, millaisia toistuvia ilmiöitä ja argumentatiivisia keinoja viha­puheesta on löydettävissä. Sosiaalisessa mediassa on helppo levittää viha­puhetta, minkä vuoksi Suomi24:n kaltaiset kanavat ovat muodostuneet yhteis­kunnalliseksi haasteeksi. Vihapuheen ehkäiseminen edellyttää syrjivän kielenkäytön mekanismien ymmärtämistä.

 

Constructing anti-immigration ideology and group identity in an online conversation thread on the Suomi24 discussion board

This article examines the linguistic features of an anti-immigration discussion in the Suomi24 online discussion forum. The article is based on a case study focusing on a conversation thread that was started in October 2017. Initially, the thread consisted of 40 comments, 13 of which were eliminated by the forum’s moderators. The present analysis aims to outline the means by which an anti-immigration ideology is built into the data. Particular attention is paid to the lexical, syntactic, textual, and discursive tools through which the participants in the thread construe different group identities, a strategy that eventually leads to an important polarisation between ‘them’ and ‘us’. A discourse-analytical micro-level analysis is used to unravel the broader societal processes underlying the discussion.

The article demonstrates how the construal of polarisation between different group identities plays a crucial role in creating anti-immigration ideology both by intra­textual and intertextual means. As shown in the concluding chapter, Chilton’s (2004) basic discourse space model may be used to illustrate this construal of mental distance between ‘them’ (immigrants who are targeted as unwanted objects) and ‘us’ (discussion participants).

The intratextual analysis focuses on NPs, anaphoric expressions, and open personal constructions used to refer to groups of people, whereas the intertextual analysis concentrates on speech and thought representation and intertextual links to current news, culturally significant texts, and stereotypical topoi.

The article shows that there is a strong connection between the linguistic construction of group identities and discriminatory speech, a category also comprising hate speech. Furthermore, the article provides new insights into several recurring linguistic and argumentative phenomena present in hate speech. In social media, it is easy to spread hate speech, which is why such informal channels in the public sphere have become a social challenge. Preventing hate speech requires understanding the mechanisms of discriminatory language use.