Miten huonokuuloisuuteen suuntautuminen näkyy keskustelun korjausjaksoissa?
Abstrakti
Tässä artikkelissa analysoidaan keskustelunanalyyttisin (KA) menetelmin kuulemisen ongelman tai pikemminkin huonokuuloisuuden ilmenemistä kotikeskusteluissa. Keskustelijoista toisella on kuulovika (keskivaikea – erittäin vaikea) ja toinen on läheinen keskustelukumppani. Tarkastelun kohteena ovat korjausjaksot, jotka huonokuuloinen aloittaa.
Kuulemisen ongelmien erottamista muista keskustelussa ilmenevistä ongelmista (esim. ymmärtämisen ongelmasta) on pidetty aikaisemmissa KA-tutkimuksissa haasteellisena. Lisäksi laadullista tutkimusta huonokuuloisuudesta arkikeskusteluissa on vähän. Artikkeli tuo uutta tietoa kokoamalla korjausjaksoissa ilmeneviä toistuvia piirteitä, jotka osoittavat keskustelijoiden suuntautuvan kuulemisen ongelman käsittelyyn.
Analyysi perustuu videoaineistoon, jota on noin yhdeksän tuntia. Aineistossa on 164 huonokuuloisten tuottamaa sanallista korjausaloitetta ja lisäksi kehollisia ongelmanosoituksia. Analyysin lähestymistapa on multimodaalinen (kieli, ajoitus, prosodia, keholliset piirteet).
Analyysi osoittaa, kuinka kuulemisen ongelma ilmaantuu keskusteluun ja kuinka koko korjausjakso rakentuu osallistujien yhteistyössä. Piirteet, jotka ilmentävät kuulemisen ongelmaa korjausjaksossa, ovat esimerkiksi korjausaloitteen ajoitus puhujan puheenvuoron päälle, ”osumaton” korjausaloite ja korjausjakson korostettu päättäminen. Analyysia tuetaan liittämällä näihin piirteisiin muita toistuvia havaintoja esimerkiksi korjausaloitteen ja korjausvuoron multimodaalisista tuottotavoista sekä monitoroinnista ja implisiittisesti esillä olevista ongelmista.
Artikkelissa esitettyjen löydösten perustana on diagnosoitu, huomattava kuulovika, eikä vastaavaa kuulemisen ongelmiin suuntautuvaa toimintaa todennäköisesti ole muunlaisissa keskusteluaineistoissa. Löydöksillä on kuitenkin yhteyksiä muihin epäsymmetrisiin keskusteluihin, esimerkiksi kakkoskielisyys- ja afasiakeskusteluihin.
---
The manifestation of impaired hearing in conversation repair sequences
This article uses the techniques of conversation analysis (CA) to explore the ways in which impaired hearing or hearing problems are expressed in everyday conversations. Of those involved in the conversation, one speaker has impaired hearing (average to pronounced) and the other is a close interlocutor. At the focus of this article are repair sequences instigated by the speaker with impaired hearing.
In previous research into conversation analysis, differentiating those problems within the conversation arising from impaired hearing from other problems that may arise (i.e. problems of understanding) has presented a significant challenge. Furthermore, there has been very little qualitative research into the impact of impaired hearing in everyday conversations. The article presents new findings by collecting repeating features of repair sequences that indicate that the speakers are engaged in resolving the problems arising from impaired hearing.
The article is based on a corpus of around nine hours of video material. The corpus includes 164 verbal repair sequences (as well as physical gestures indicating problems) instigated by the speaker with impaired hearing. The analysis approaches this data from a multi-modal perspective (language, timing, prosody, physical gestures).
The present analysis examines the ways in which the problem of impaired hearing manifests itself within a conversation and demonstrates that the entire repair sequence is collaboratively constructed by both speakers. Common features indicating hearing problems within repair sequences include timing the instigation of the repair initiative during the previous speaker’s turn, misfit repair initiation, and the exaggerated termination of the repair sequence. The analysis is supported by linking these features to oth-er repeated observations regarding the multi-modal production of the repair initiative and / or turn, monitoring, and other implicit problems that arise.
At the foundation of the findings presented in this article is a diagnosed, pronounced hearing problem, and it is likely that such research focusing on the problems of impaired hearing is not to be found in other corpuses of conversation data. However, these findings are linked to other asymmetrical conversations, including bilingual and aphasic conversations.
