Suunvuoro
Abstrakti
Suunvuoro
Virittäjä valmistautuu juhlimaan: lehti täyttää vuonna 2022 peräti 125 vuotta, ja edellisvuonna eli 2021 ilmestyy sen 125. vuosikerta. Kutsumme jo tässä vaiheessa alan tutkijat ja opiskelijat sekä muut lehden lukijat ja ystävät mukaan juhliin. Lähtölaukauksena toimikoon kirjoituskutsu, jolla haastamme fennistiikasta ja sen historiasta kiinnostuneet tarkastelemaan Virittäjää eri näkökulmista. Etsimme kirjoituksia eri osastoihin: artikkelien lisäksi esimerkiksi lyhyemmät havaintokirjoitukset ovat tervetulleita. Kirjoitukset käyvät läpi normaalin arviointimenettelyn, joten odotamme vertaisarvioitavia kirjoituksia elokuun 2020 loppuun mennessä, muita tekstejä viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä. Tarkempi kirjoituskutsu julkaistaan Virittäjän verkkosivuilla lokakuun aikana.
Juhlanumeroa ei ole tarpeen kehitellä siksi, että Virittäjässä olisi pulaa kirjoituksista. Tarjonta on edelleen runsasta, mikä ei ole itsestäänselvää tilanteessa, jossa paine julkaista englannin kielellä on kasvanut myös kansallisten tieteiden parissa. Juhlanumerolla haluamme varmistaa, että merkkivuodesta jää myös konkreettisia jälkiä, joihin seuraavat sukupolvet voivat palata.
Tämän numeron artikkelit ja muut kirjoitukset kuvastavat jälleen kielentutkimuksen kirjoa. Mukana on sekä perus- että soveltavaa tutkimusta, puhutun ja kirjoitetun kielen tarkastelua, kvantitatiivista ja kvalitatiivista, diakronista ja synkronista. Inkeri Lehtimaja ja Lari Kotilainen osoittavat kakkoskielisen puhujan erilinjaisia vastausvuoroja ja niiden vastaanottoa analysoimalla, miten moninaisin tavoin ymmärrysongelmat voivat näkyä vuorovaikutuksessa. Lukiolaisten esseetekstejä tutkiva Hilkka Paldanius puolestaan näyttää, kuinka tavat, joilla kirjoittajat esittelevät tehtävän aineistoksi annettuja teksti- ja kuvadokumentteja, kertovat heidän historian osaamisestaan. Saara Huhmarniemen tutkimuskohteena on tunnekausatiivien argumenttirakenne. Tässä numerossa julkaistavassa artikkelissa tarkastellaan tapauksia, joissa aiheuttajana on NP. Myöhemmin on luvassa jatko-osa, jossa poraudutaan lausemaiseen aiheuttajaan. Lähisukukieli karjala on tarkasteltavana sekä Susanna Tavin ja Lauri Tavin artikkelissa että Denis Kuzminin havaintokirjoituksessa. Tavin ja Tavin huomion kohteena ovat rajakarjalan kontaktit niin venäjän kuin suomen kanssa, Kuzmin tarkastelee karjalan esikristillistä naistennimistöä etsimällä sen jälkiä esimerkiksi lehmännimistä. Kiinnostavaa kokonaisuutta täydentävät verkkoliitteen lektiot, Marja Leinosen elämäntyötä esittelevä muistokirjoitus, Jaakko Anhavan keskustelupuheenvuoro sekä eri kielitieteen suuntauksia esittelevät kirja-arviot.
Hanna Lappalainen