Työhakemus tekstilajina

  • Sanni Koskela
Avainsanat: genre, rakenne, intertekstuaalisuus, structure, intertextuality

Abstrakti

Artikkeli tarkastelee työhakemuksia tekstilajin käsitteen kautta. Tavoitteena on selvittää, miten työhakemus kielellisesti rakentuu, millaisia funktionaalisia osia siihen kuuluu ja mitkä ovat työhakemuksen tekstilajin vähimmäisehdot. Artikkelissa tarkastellaan myös muita työhakemuksessa läsnä olevia tekstilajeja ja lajien vuorovaikutteisuutta.

Tutkimuksen aineisto on kaksiosainen. Säätelyaineisto sisältää kuusi julkaistua työnhakuopasta, kolme verkosta poimittua työhakemusmallia sekä kaksi asiantuntijahaastattelua. Hakemusaineisto koostuu 30 työhakemuksesta, jotka ovat 20 eri henkilön kirjoittamia.

Tekstilajin määritelmässä painotetaan Swalesin tapaan viestinnällistä päämäärää. Lisäksi keskiössä ovat prototyyppisyys ja tekstilajin sosiaalis-dynaaminen luonne. Artikkeli analysoi työhakemusten rakennetta Swalesin vaiheanalyysin keinoin hyödyntäen myös Hasanin ajatuksia genren rakennepotentiaalista. Rakenteen lisäksi tutkimuksen näkökulma laajenee myös tekstilajien välisiin suhteisiin, jolloin tarkastelussa on työhakemuksen intertekstuaalisuus, työhakemushybridit sekä työhakemus osana promotionaalista genreyhdyskuntaa.

Säätelyaineiston rakenneanalyysin perusteella työhakemus rakentuu seuraavista funktionaalisista vaiheista: 1) MUODOLLISUUDET, 2) TEHTÄVÄNIMIKE, 3) TYÖNANTAJAVIITTAUS, 4) FAKTAT, 5) ITSEARVIO, 6) TOIVE, 7) LOPETUS ja 8) LIITTEET. Vaiheet esiintyvät tavallisesti edellä mainitussa järjestyksessä. Säätelyaineiston ja hakemusaineiston analyysin perusteella työhakemuksen pakollisia vaiheita ovat TYÖNANTAJAVIITTAUS ja FAKTAT sekä erittäin yleisiä ITSEARVIO, TOIVE ja LOPETUS. Deiktiset ja meta¬tekstuaaliset vaiheet MUODOLLISUUDET, TEHTÄVÄNIMIKE ja LIITTEET jäävät vaihtoehtoisiksi elementeiksi.

Työhakemuksen olomuotoon vaikuttavat vahvasti kirjeen ja sähköpostiviestin tekstilajit. Työhakemus voi myös sekoittua muihin tekstilajeihin, kuten PowerPoint-esitykseen tai lehtiartikkelin genreen. Tällaiset erikoisemmat työhakemushybridit kertovat joko genren uudistamisesta tai hallitsemattomuudesta. Työhakemuksella on promotionaaliset tavoitteet, mutta markkinoiva diskurssi on enemmän läsnä työhakemusten säätelyteksteissä kuin varsinaisissa työhakemuksissa.

Fennistiikassa ei ole aiemmin tutkittu työhakemuksia. Nämä ja muut työnhaun tekstilajit tarjoavatkin lingvisteille monia jatkotutkimusaiheita, esimerkiksi tiettyjen alojen tai ikäryhmien työhakemusten erityispiirteet tai työnhakuprosessin tarkastelu genreketjuna.

---

Job application as a genre

The article examines job applications from the perspective of genre. The focus is on structure and intertextuality. The article emphasises communicational purpose as the central notion of genre. The structure of the job application is examined using Swales’ move-structure analysis method.

The corpus of this study consists of two parts. The regulation-text corpus includes eight guidebooks, three online job application models and two interviews with recruitment specialists. The job application corpus comprises 30 job applications, written by 20 applicants.

Based on the move-structure analysis of the regulation-text corpus, the job application is structured in eight functional steps: 1) FORMALITIES, 2) JOB TITLE, 3) EMPLOYER REFERENCE, 4) FACTS, 5) SELF-EVALUATION, 6) ASPIRATION, 7) ENDING and 8) SUPPLEMENTS. These steps typically occur in the order presented above. Based on an analysis of the regulation-text and job-application corpora, EMPLOYER REFERENCE and FACTS are compulsory steps, whereas SELF-EVALUATION, ASPIRATION and ENDING are highly common. The deictic and metatextual steps (FORMALITIES, JOB TITLE and SUPPLEMENTS) appear to be optional.

The form of the job application is highly influenced by the genres of the letter and the email. The job application can also mix with other genres. Exceptional kinds of job-application hybrids signal either the renewal or the uncontrollability of the genre. The job application has promotional goals, but promotional discourse is more present in regulation texts than in job applications themselves.

Finnish language research has not examined job applications before. This and other job-application genres offer several themes for further research, which could, for instance, focus on specific fields or age groups or examine the application process as a genre chain.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
maalis 18, 2014
Viittaaminen
Koskela, S. (2014). Työhakemus tekstilajina. Virittäjä, 118(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/8573