Yli, läpi ja kautta. Suomen grammirakenteiden voimadynamiikkaa
Abstrakti
Artikkelissa vertaillaan kolmen grammin voimadynaamisia ominaisuuksia. Tarkastelun kohteena ovat sanat yli, läpi ja kautta – grammit, jotka voivat esiintyä sekä pre- että postpositiona, ja kaksi ensin mainittua lisäksi paikallissijaisen seuralaisen kanssa (eli kvasiadpositiona). Artikkelissa käsitellään sitä, miten niin sanottu voimadynamiikka heijastuu konstruktioista, joissa mainitut grammit esiintyvät.
Artikkelissa on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin siinä selvitetään, millä tavalla voimadynamiikka näkyy grammien yli, läpi ja kautta käytöistä ja onko mahdollista sanoa, että jokin näistä kolmesta on voimadynaamisesti muita vahvempi. Voimadynaamisen suhteen tunnistaa muuttujan ja kiintopisteen välille rakentuvasta voimien vastakkainasettelusta, joka väylägrammien tapauksessa näkyy niin, että kiintopiste estää muuttujaa pääsemästä haluttuun paikkaan (hevonenMU ryntäsi aidastaKP läpi). Tavoitteen toteuttamiseksi muuttujan on voitettava kiintopisteen osoittama vastavoima. Sanomalehtiteksteistä koottu aineisto paljastaa, että kolmesta adpositiosta yli hahmottaa voimadynamiikkaa useimmiten (71 % kaikista yli-grammin sisältävistä lauseista); seuraavaksi tulee grammi läpi (56 %). Grammi kautta, joka sinänsä on käyttötaajuudeltaan kolmesta grammista frekventein, ilmaisee voimadynamiikkaa vain muutamassa yksittäisessä tapauksessa. Valtaosassa lauseita se ilmaisee väylää, jolla kuljettaessa on mahdollista päästä johonkin paikkaan, eikä silloin rakennu kuvaa voimien vastustamisesta.
Artikkelin toisena tavoitteena on verrata yli- ja läpi-grammien pre-, post- ja kvasiadpositiokonstruktion voimadynaamisia ominaisuuksia keskenään. Tulokset osoittavat, että kummankin grammin tapauksessa kvasiadpositiorakenteet ovat selvästi muita voimadynaamisempia. Tämän oletetaan johtuvan seuralaisen elatiivisijasta, joka synnyttää tulkinnan kiintopisteestä etääntymisestä sen voittamisen jälkeen (juoksin metsästä läpi) sekä liikkeen peruuttamattomuudesta ja yksisuuntaisuudesta. Merkittävää on vielä, että kvasiadpositiorakenteiden yhteydestä voidaan usein löytää ”karsinnan” tyyppisiä kiintopisteitä, kuten tentit ja kokeet, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen johtaa muuttujan kannalta tilanmuutokseen. Vaikka yli- ja läpi-grammien pre- ja postpositiorakenteidenkin välillä on eroavaisuuksia, kvasiadpositiorakenteet erottuvat niistä selvimmin omaksi ryhmäkseen.
---
Yli, läpi and kautta. The force dynamics of Finnish gram constructions
The article examines and compares the force dynamic features of three Finnish grams. At the focus of this research are the words yli ‘over’, läpi ‘through’ and kautta ‘through, via’ – three grams that can appear both as pre- and postpositions, while the former two can also appear with a locative case marker (i.e. as a quasi-adposition). The article examines the ways in which so-called force dynamics are reflected in constructions in which these grams appear.
The article has two objectives. Firstly, it explores the ways in which force dynamics are manifested through the use of the grams yli, läpi and kautta, and whether it is possible to say that one of these grams presents stronger force dynamics than the others. A force dynamic relation is identified by the conflict established between the trajectory and the landmark – in the case of path grams, this is seen in that the landmark prevents the trajectory from reaching a desired goal (e.g. hevonenTR ryntäsi aidastaLM läpi ‘the horseTR charged through the gateLM’). In order to achieve its goal, the trajectory must overcome the counterforce presented by the landmark. The corpus of data, collated from newspapers texts, reveals that, of the three adpositions, yli ‘over’ most often appears in a force-dynamic role (71 % of all turns including the gram yli), followed by the gram läpi ‘through’ (56 %). The gram kautta ‘through, via’, frequentatively the most commonly used of the three grams, expresses force dynamics in only a few isolated cases. In the majority of cases, it expresses a path through which it is possible to move from one place to another and therefore does not create an image of resisting forces.
The other aim of this article is to compare force dynamic qualities of the grams yli, läpi and kautta as pre-, post- and quasi-adpositional constructions. Research reveals that, in the case of both grams, quasi-adpositional constructions present far greater force dynamics than others. The article posits that this arises from an unconventional use of appearance of the elative case, presenting an interpretation of moving away from the landmark after overcoming it (e.g. juoksin metsästä läpi ‘I ran through the forest’) and of the irrevocable and one-directional nature of the movement. Of interest is the assertion that used in association with quasi-adpositional constructions are often ‘elimination’ landmarks (such as tests and exams), in which success or failure leads to a change of state for the trajectory. Although there exist differences between pre- and post-positional constructions using the yli and läpi grams, quasi-adpositional constructions are, as a group, far more clearly defined.
