Fennougristiikan historiaa Virittäjän valossa
Abstrakti
Artikkeli tarkastelee yhtäältä 125 vuotta täyttävän aikakauslehti Virittäjän historiaa fennougristiikan valossa, toisaalta fennougristiikan historiaa Virittäjän valossa. Päähuomio on erityisesti suomen etäsukukielten tutkimuksessa. Virittäjässäkin fennougristiikkaa ovat tyypillisimmin edustaneet konkreettiset pyrkimykset suomen ja sen sukukielten menneisyyden valaisemiseksi: keskiössä ovat olleet toisiinsa kietoutuneet etymologia ja äännehistoria sekä niiden kehyksiksi hahmotellut kantakielet eri vaiheineen ja kontaktikielineen. Tämän fennougristiikan kovan ytimen lisäksi Virittäjässä ovat kuitenkin aina olleet näkyvissä myös tieteenalan suuremmat kehykset: yhtäältä pohdinnat siitä, miksi ja miten tällaista tutkimusta harjoitetaan, toisaalta halu kertoa fennougristisen tutkimuksen tuloksista myös suurelle yleisölle. Erityisesti Suomi ja täällä etenkin Virittäjä ovat ympäristöjä, joissa suomalais-ugrilaisten kielten tutkijat ovat kerta toisensa jälkeen eksplisiittisesti pohtineet olemassaolonsa tarkoitusta. Vaikka ala mielletään usein kielihistorian tutkimukseksi, fennougristit ovat aina harjoittaneet myös synkronista kielentutkimusta; myös suomen sukukielten uhanalaisuuteen ja vähemmistökielten puhujien oikeuksiin on kiinnitetty huomiota jo 1800-luvulta lähtien. Artikkeli keskittyy lähinnä Virittäjän ensimmäiselle vuosisadalle, mutta 2020-luvulle tultaessa fennougristiikka ja sen ilmenemismuodot Virittäjässä ovat muuttuneet lehden yleisilmeeseen verrattuna suhteellisen vähän.
On the history of Uralic linguistics in Virittäjä
The article provides an account of Virittäjä, the major journal of Finnish linguistics established in 1897, and its relation to the study of Uralic languages during the first 125 years of the journal’s history. At its most typical, the study of Uralic languages has been a branch of historical-comparative linguistics aiming to pursue the distant past of Finnish and other Uralic languages: etymology, historical phonology, questions of proto-languages and their chronology and geography as well as language contacts. Beyond this hard core of Uralic linguistics, Virittäjä has continuously provided a forum for discussing the larger frameworks of the discipline: questions of why and how Uralic linguistics is conducted in the first place. Virittäjä has also provided a forum for Uralicists to communicate the results of their research to scholars of Finnish and the wider general public. Moreover, Finland in general and Virittäjä in particular have traditionally been places where Uralicists have pondered and discussed the purpose of their own existence. In addition to historical linguistics, Uralicists have also engaged in synchronic linguistics, and from as early as the 19th century they have also paid attention to language endangerment and the linguistic rights of minorities. This article focuses mainly on the first century of Virittäjä’s history, though by the 2020s Uralistics and the manifestations of the discipline in the pages of Virittäjä have remained largely unchanged.
