Raskasmetallit ravintokasveissa ja maassa
Abstract
Ravintokasvien ja niiden kasvupaikassa maan raskasmetallipitoisuuksia tutkittiin 52:lla koealalla eri puolilla Suomea. Samalla tutkittiin Ca-, K- ja Mg-lannoituksen vaikutusta salaatin, pinaatin ja porkkanan pitoisuuksiin sekä korjuun jälkeen tapahtuvan pesun puhdistavaa tehoa salaatin pitoisuuksissa. Keskimäärin ovat ravintokasvien, salaatin, pinaatin, porkkanan, puolukan, mustikan ja sienten pitoisuudet meillä alhaisempia kuin Keski-Euroopan maissa. Myös viljely- ja metsämaan raskasmetallipitoisuudet olivat alhaisempia. Teollisuuslaitosten, asutustaajamien ja vilkkaiden liikenneväylien välittömässä läheisyydessä oli kasveissa ja maassa tausta-arvoja korkeampia pitoisuuksia. Suuren teollisuuslaitoksen vaikutus näkyi 10 km:n päähän, ja lähempänä kuin 5 km:n päässä voivat raskasmetallipitoisuudet olla varteenotettavan korkeita. Kalkitus vähensi vihannesten Pb- ja Cd-pitoisuutta, upottamalla salaatti veteen viidesti vähenivät pitoisuudet 38—44 %:lla. Vihanneskasveista salaatti ja metsäkasveista sienet ottavat maasta eniten raskasmetalleja. Turun ja Lahden moottoriteiden varrella olivat lehtivihannesten raskasmetallipitoisuudet korkeimmat 5 m:n etäisyydellä tien reunasta. Maan pitoisuuksissa ei liikenteen vaikutusta ollut havaittavissa.Downloads
How to Cite
Copyright (c) 2024 J. E. Hårdh
This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.