Dialogioppiminen ryhmä- ja yksilötasoilla hoitotyön kontekstissa

  • Anneli Sarja Jyväskylän yliopisto
Avainsanat: vuorovaikutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p10591], dialogi, oppiminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p2945], opetusharjoittelu

Abstrakti

Artikkelissa dialogioppimista on tulkittu hoitotyön oppimisen ja opettamisen erilaisissa käytänteissä. Käsitys dialogista perustuu Bahtinin puheen teoriaan, jossa näkökulmien vastakkaisuutta pidetään dialogin syntymisen ehtona. Käsitys oppimisesta perustuu kontekstuaaliseen näkemykseen, jossa oppimisen kohteeksi rajataan arkitodellisuus ja sieltä nousevat ongelmat. Koska arjen ristiriitaiset käytänteet kiinnittyvät erilaisiin ajattelu- ja toimintamalleihin, puheesta on etsitty historiallisia ääniä, vakiintuneiksi muodostuneita hoitamisen ja oppimisen muotoja. Tarkoituksena on ollut selvittää, millaisten dialogien avulla näistä erilaisista äänistä rakennetaan jaettua ja yksilöllistä tietämystä. Analyysimenetelmän avulla löytyi kaksi dialogioppimisen tapaa: kriittinen ja reflektiivinen dialogi. Näistä kehittyneemmässä, kriittisessä dialogissa vastakkaisia näkökulmia ei pyritty sulauttamaan toisiinsa, vaan käytettiin hyväksi ongelman monitasoiseen tarkastelemiseen. Reflektiivisen dialogin avulla jaettua tietämystä pyrittiin sitä vastoin tuottamaan yhdistämällä ryhmän jäsenten erilaisia näkökulmia toisiinsa.
Viittaaminen
Sarja, A. (2000). Dialogioppiminen ryhmä- ja yksilötasoilla hoitotyön kontekstissa. Aikuiskasvatus, 20(2), 99-108. https://doi.org/10.33336/aik.93275