Elinikäisen kasvatuksen kehittäminen

lähtökohtia ja ongelmia

Kirjoittajat

  • Jukka Tuomisto Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.33336/aik.96746

Avainsanat:

elinikäinen oppiminen [http://www.yso.fi/onto/yso/p6262], jatkuva koulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p14966],

Abstrakti

Jatkuvan koulutuksen periaate on omaksuttu Suomessa koulutussuunnittelun ja -kehittämisen keskeiseksi perusperiaatteeksi. Sen soveltamista käytäntöön on pohdittu useissa toimikunnissa ja työryhmissä. Tästä huolimatta näyttää siltä, että periaate on ymmärretty varsin pinnallisesti ja sen soveltamisessa käytäntöön on monia ongelmia. Niiden ratkaiseminen edellyttää teoreettisen keskustelun täsmentämistä ja periaatteen vaatimien toimenpiteiden konkretisointia. Artikkelissa hahmotetaan elinikäisen kasvatuksen ja jatkuvan koulutuksen sekä eräiden muiden sitä lähellä olevien käsitteiden keskinäisiä suhteita, tarkastellaan elinikäisen oppimisen eri muotoja ja niiden merkitystä kehittämistyössä sekä tuodaan esiin eräitä alan tutkimuksen keskeisiä erityispiirteitä.

Tiedostolataukset

Julkaistu

1991-09-15

Viittaaminen

Tuomisto, J. (1991). Elinikäisen kasvatuksen kehittäminen: lähtökohtia ja ongelmia. Aikuiskasvatus, 11(3), 142–148. https://doi.org/10.33336/aik.96746