Mikä tekee meistä ihmisiä

• Irene Toivanen

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.93992

Abstract

Olin ottamassa verikoetta noin 90-vuotiaasta rouvasta erään vanhainkodin osastolla. Tehdessäni lähtöä rouva tarttui minua käsivarresta ja pyysi minua jäämään vähäksi aikaa. Sanoin, että valitettavasti minun täytyy lähteä, sillä minulla on vielä paljon verikokeita otettavana. Tähän hän sanoi, että jättäkää edes ovi auki, niin että hän näkisi käytävässä liikkuvia ihmisiä, ja että hänkin saisi olla ihminen. – Ajatuksia herättävä repliikki: ”…että saisin olla ihminen”. Tämä liikuntakyvytön rouva koki, että hän voi olla ihminen vain toisten ihmisten seurassa. – Irene Toivasen pro gradu -työ Vanhainkoti sosiaalisen yhteisyyden tilana : miten kehittää yhteisöllistä arkielämää (Tampereen yliopisto 2011).