Tohtoriopintojen monet merkitykset suomalaisille ja ulkomaalaisille jatko-opiskelijoille

• Marja Peura Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0003-3684-4072
• Arto Jauhiainen Turun yliopisto https://orcid.org/0000-0003-2790-4184

DOI: https://doi.org/10.33336/aik.88351

Avainsanat: tohtorikoulutus [http://www.yso.fi/onto/yso/p21717], korkeakoulupolitiikka [http://www.yso.fi/onto/yso/p6796], ulkomaalaiset opiskelijat [http://www.yso.fi/onto/yso/p24961], jatko-opiskelu [http://www.yso.fi/onto/yso/p16298], suomalaiset [http://www.yso.fi/onto/yso/p3180], opiskelijat [http://www.yso.fi/onto/yso/p16486]

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten ja ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden käsityksiä tohtoroitumisesta nykymuotoisen tohtorikoulutuksen kehyksessä. Käsitysten muodostumisessa merkittävässä asemassa ovat arviot itsestä suhteessa tulevaisuuden uraan. Artikkelissa paikannetaan sitä, miten tohtoriopiskelijat suuntautuvat tohtoriopintoihinsa ja sen jälkeiseen työhön. Aihetta on tutkittu Suomessa vain vähän erityisesti ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto koostuu humanistisen, kasvatustieteiden sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtoriopiskelijoiden teemahaastatteluista (N = 12) yhdessä suomalaisessa yliopistossa. Analysointi tehtiin sisällönanalyysillä teemoitellen ja tyypitellen. Aineistosta muodostettiin kolme tohtoriopiskelijatyyppiä: Tieteellisen uran tavoittelija, Kilpailun paineessa epäröijä ja Itsellinen sivistyjä. Tyypit todentavat tohtoriopiskelijoiden monimuotoisuutta, eivätkä kaikki tohtoriopiskelijat niiden mukaan suuntaudu tohtoroitumiseen koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tulokset kertovat ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden tähtäävän suomalaisia päämäärätietoisemmin akateemiselle uralle.