Läpimurmurmurtoja
Metatekstuaaliset keinot Mikko Rimmisen Maailman luonnollisimmassa asiassa ja Laura Laakson Mrs. Milkywayssa
Abstrakti
Artikkeli käsittelee metatekstuaalisuutta Mikko Rimmisen Maailman luonnollisimmassa asiassa (2017) ja Laura Laakson Mrs. Milkywayssa (2019). Analyysissani sovellan multimodaalista stilistiikkaa ja narratologiaa. Tutkimussuuntauksia yhdistämällä kartoitan, kuinka eri metatekstuaaliset ja tyyllilliset keinot samanaikaisesti sekä ylläpitävät että horjuttavat kerronnallisia tasoja ja niiden välistä hierarkiaa, ja millaisia tehtäviä horjunta romaaneissa saa. Tutkitut keinot käsittävät artikkelissani metakerronnan lisäksi kerronnallisten tasojen väliset ylitykset ja ajalliset linjautumiset sekä tyylilliset tartunnat tasojen kerronnallisissa diskurseissa.
Tutkimukseni osoittaa, että multimodaaliset metatekstuaaliset keinot alleviivaavat kummassakin teoksessa kerronnallisen kontrollin lipsumista sekä kerronnan luonnetta kirjoitettuna kommunikaationa. Maailman luonnollisimmassa asiassa eksessiivinen ja kertojan auktoriteettia horjuttava metakerronta korostaa humorisesti kerronnan ja kerrotun yhtäaikaisuutta, samalla kun metatekstuaaliset keinot tekevät näkyväksi kirjoitetun kerronnan teknologista ulottuvuutta. Mrs. Milkywayssa korostuvat puolestaan kirjoittamisen psyykkiset ulottuvuudet, kun kerronnallisten tasojen välinen hierarkia alkaa rakoilla lisääntyvien tyylillisten tartuntojen myötä. Tällaisiksi tartunnoiksi voidaan romaanissa laskea esimerkiksi tasot leikkaavat äänteellinen ja typografinen kuviointi, joiden seurauksena kerronnan tasot vuotavat toisiinsa. Väitän, että tasojen sulautumisen voidaan tulkita esittävän kertojan psyykkistä romahdusta tai vaihtoehtoisesti tämän kirjallisessa ilmaisussa tapahtuvaa vapautumista.
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Julkinen-lisenssillä.
