Sukupuolittunutta selviytymiskamppailua
Karjatilojen arki museon nykydokumentoinnin valossa
DOI:
https://doi.org/10.30666/elore.115425Nyckelord:
kansatiede, karjatalous, museokokoelmat, selviytyminen, sisällönanalyysi, sukupuoliroolit, valokuvatAbstract
Karjatalous on suurten muutosten keskellä, sillä yhä useammat tilat lopettavat toimintansa Suomessa. Keskusteluun karjatilojen kustannusten noususta, ilmastonmuutoksesta, tuotantoeläinten olosuhteista sekä huoltovarmuudesta ottavat osaa eri tahot.
Tässä artikkelissa tarkastelen karjatilallisten näkemyksiä omasta arjestaan. Artikkelin tutkimusaineistona on Suomen maatalousmuseo Saran nautakarjatiloille keväällä 2020 järjestämän Ammuu! Karjatilan elämää -valokuvakilpailun aineisto, joka pitää sisällään karjatilallisten ottamat valokuvat ja niihin liitetyt tekstit. Osallistava etnografinen ote teki karjatilallisista tutkimusaineiston luomisessa aktiivisia toimijoita.
Tutkimukseni pääkysymys on, miten karjatilalliset ovat kuvanneet ja tulkinneet omaa arkeaan. Aineistoa olen tarkastellut valokuvatutkimuksen visuaalisten menetelmien sekä lähiluvun avulla. Analyysini osoittaa, miten valokuvakilpailusta tuli naisten areena. Valokuvakilpailun kautta siihen osallistuneet naiset ovat pyrkineet rakentamaan ja vahvistamaan naisten roolia karjatalouden ammattilaisina. Arki tiloilla on edelleen osin sukupuolittunutta, mutta artikkelini rikastaa kuvaa karjatilojen naisten arjesta.
Tutkimuksessani esitän myös, miten karjatilalliset ovat halunneet kuvilla ja teksteillään laajemmin avata nautakarjatilojen arkea, joka usein näyttäytyy kuvissa ja tarinoissa jatkuvana selviytymiskamppailuna. Tutkimusaineistossa on paljon tilojen arkista iloa, mutta sukupuolen esittämisen ohella selviytymiskamppailun tematiikka on aineiston keskiössä. Tilojen heikko kannattavuus, pitkät työpäivät, sairastavat lehmät, työn sitovuus, konerikot ja vaihtelevat säät ovat esillä karjatilallisten ottamissa valokuvissa sekä niistä kirjoitetuissa teksteissä. Artikkelissa tuotan uutta tietoa karjatilojen arjesta 2020-luvun Suomessa. Itsedokumentoimalla tuotettu tutkimusaineisto tuo karjatilallisten näkökulmaa erittäin ajankohtaiseen aiheeseen.
##submission.downloads##
Publicerad
Referera så här
Nummer
Sektion
Licens
Tidskriften följer den så kallade "diamantmodellen" för öppen publicering: tidskriften tar inte ut några avgifter från författarna, och de publicerade texterna är omedelbart fritt tillgängliga på vetenskapstidskrifternas Journal.fi-plattform. Genom att skicka in en artikel till Elore för publicering godkänner författaren från och med september 2024 att verket publiceras under licensen CC BY 4.0. Enligt licensen får andra kopiera, sprida, distribuera och visa det upphovsrättsskyddade verket och eventuella bearbetade versioner av det, under förutsättning att de anger licensen, den ursprungliga publikationen (länk eller referens) och författaren som originalupphovsperson. Alla gjorda ändringar måste anges.
Upphovsrätten till texterna förblir hos författarna, och parallellpublicering är tillåtet. Detta gäller även texter som publicerats före september 2024. Publiceringsinformationen från Elore ska synas i parallellpubliceringen.
Användningslicensen för metadata till publicerade artiklar är Creative Commons CC0 1.0 Universal.