-
237
-
77
-
69
-
61
-
59
Ajankohtaista
Ennen ja nyt hakee artikkeleita, katsauksia, näkökulmia ja kirja-arvosteluja Suomen maineturvallisuutta käsittelevään teemanumeroon
Aikakauskirja Ennen ja nyt: Historian tietosanomat hakee artikkeleita ja kirjoituksia Suomea koskevien ulkoisten ja sisäisten mielikuvien – lyhyesti Suomen maakuvan tai maineen – ja turvallisuuden välistä suhdetta käsittelevään teemanumeroon, joka ilmestyy vuoden 2025 viimeisenä numerona.
Useat viimeaikaiset tapahtumat – Ukrainan sota, koronapandemia, globaali ilmastohätätila, kasvava pakolaisuus, disinformaatiokampanjat, protektionismin paluu ja Yhdysvaltojen johtaman maailmanjärjestyksen haurastuminen – ovat sysänneet maailman kovan voiman ja erilaisten ylirajaisten kriisien aikaan. Valtioiden maineen poliittista käyttöä tarkastelevassa ulkomaisessa tutkimuskeskustelussa on esitelty käsite reputational security (Cull 2019), vapaasti suomennettuna maineturvallisuus, kuvaamaan maakuvien avulla valtiolle tai yhteiskunnalle tuotettua turvallisuutta epävakaissa oloissa. Maakuvakeskustelua pitkään hallinnutta ”pehmeää voimaa” eli viehätyksellä vaikuttamista (vrt. Nye 1990) ollaan siis sopeuttamassa kovan voiman kontekstiin. Ajatusta maineturvallisuudesta on sovellettu erityisesti tilanteissa, joissa valtion olemassaolo, yhteiskunnan vakaus tai väestön terveys ovat vaarassa moninaisten uhkien kuten kulkutaudin, sotilaallisen hyökkäyksen, hybridioperaation tai ympäristötuhon takia, ja joissa hyvän maineen on katsottu lisäävän haavoittuvassa asemassa olevien maiden kriisinkestävyyttä tai helpottavan avun saantia.
Suomessa maakuvan poliittista käyttöä on tarkasteltu historiantutkimuksessa monipuolisesti erityisesti julkisuusdiplomatian eli ulkomaisiin yleisöihin suunnatun virallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Mutta vaikka ”turvallistamispuhe” on levinnyt viime aikoina kotimaisessa keskustelussa useille aloille, maakuvan tutkimusta ei ole jäsennetty ajankohtaisen maineturvallisuuskäsitteen kautta. Miten Suomi-kuvalla on tuotettu turvallisuutta erilaisissa kovan voimankäytön, ulkoisen tai sisäisen uhan tai kriisitilan konteksteissa? Miten maakuvan rakentamisesta Suomessa käyty tutkimuskeskustelu vastaa ”vaarallisen maailman” (vrt. Cull 2019) haasteeseen, ja voivatko historialliset esimerkit Suomen maineen ja turvallisuuden suhteesta auttaa ymmärtämään paremmin myös Suomi-kuvan käyttöä Nato-Suomessa? Mitä on ja on ollut maineturvallisuus Suomessa, ja onko pehmeästä voimasta kovan voiman jatkeeksi?
Teemanumeroon toivotaan kirjoituksia empiirisistä tai käsitteellisistä tutkimusasetelmista, jotka pohtivat Suomen maineen ja turvallisuuden risteyskohtia historiatieteen menetelmin. Kirjoitukset voivat huomioida esimerkiksi, mutta ei ainoastaan, erilaisia turvallisuuskäsityksiä, kuten ulkoista, sisäistä, inhimillistä, laaja-alaista jne., sekä toisaalta maakuvan, imagon, maineen tai maabrändin välineellistä käyttöä monenlaisissa turvallisuuteen kytkeytyvissä poliittisissa päämäärissä, kuten ulko- ja turvallisuus-, viiteryhmä- ja identiteetti-, ympäristö- ja ilmasto-, tai pakolais- ja rajapolitiikassa.
Kirjoitukset valitaan artikkeliehdotusten eli lyhyiden abstraktien perusteella (maksimissaan 250 sanaa). Lähetä ehdotuksesi viimeistään 15.11.2024 numeron vierailevalle päätoimittajalle. Päätöksistä ilmoitetaan 30.11.2024 mennessä. Kokonaiset artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää vierailevan päätoimittajan kommentoitaviksi viimeistään 15.5.2025. Lisätietoja lehden kirjoitusohjeista ja julkaisukäytännöistä, katso https://journal.fi/ennenjanyt/about/submissions.
Kirjoituskutsua koskevat tiedustelut ja abstraktit voi lähettää Laura Ipatille (laura.ipatti@utu.fi), joka toimii teemanumeron vierailevana päätoimittajana. Lehden varsinainen päätoimittaja on Olli Kleemola (owklee@utu.fi).
Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon historiatieteellinen aikakauskirja, joka julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja näkökulmia sekä kirja-arvosteluja. Julkaisu tapahtuu suomen ja englannin kielellä sekä sopimuksen mukaan myös muilla kielillä. Löydät lehdestä lisätietoja osoitteesta https://journal.fi/ennenjanyt .
Ennen ja nyt on täysin avoin julkaisu, jonka sisältö julkaistaan Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0). Aikakauskirjan Julkaisufoorumi-luokitus on 1 (ks. http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi ). Agricola – Suomen humanistiverkko, Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry toimivat Ennen ja nyt -aikakauskirjan julkaisijatahoina.