Ajankohtaista

 

CFP: Kierrätyksen ja kiertotalouden historiaa Suomessa

Aikakauskirja Ennen ja Nyt: Historian tietosanomat hakee tutkimusartikkeleita ja kirjoituksia kierrätyksen ja kiertotalouden historiaa Suomessa käsittelevään teemanumeroon, joka ilmestyy loppusyksystä 2026. Teemanumeron vierailevat päätoimittajat ovat Kati Toivanen (kati.mj.toivanen@helsinki.fi) ja Niklas Jensen-Eriksen (niklas.jensen-eriksen@helsinki.fi).

Kierrätys ja kiertotalous ovat ajankohtaisia ja trendikkäitä teemoja ja moderneja käsitteitä, mutta eivät uusia käytäntöjä. Toisinaan julkisesta keskustelusta saa sellaisen vaikutelman, että ihmiset ja yhteiskunnat ovat vasta hiljattain heränneet menneiden sukupolvien resursseja tuhlaavaan ja ympäristöä tuhoavaan toimintaan ja ryhtyneet kierrättämään.

Historiallisesti ei kuitenkaan ole kysymys uudesta ilmiöstä. Ihminen on aina muokannut, korjannut ja uudelleenkäyttänyt vanhoja esineitä ja kerännyt ja jalostanut jo käytettyjä raaka-aineita ja jätteitä uudelleen hyödynnettäviksi eri teollisuudenaloilla, rakentamisessa ja kotitalouksissa. Toisen jäte on muuttunut toisen aarteeksi ja jopa menestyneeksi liiketoiminnaksi. Ennen kulutusyhteiskunnan syntyä kaikki mahdollinen kierrätettiin. Olemmeko siis pikemminkin palaamassa kiertotalouteen, kuin luomassa uutta sellaista? Kierrätettävät tuotteet ja materiaalit ovat muuttuneet, materiaalivirtojen ja sitä myötä jätteiden määrä on kasvanut ja laatu monimutkaistunut merkittävästi ajan kuluessa, mikä on luonut yhä uusia haasteita ja tarpeita kierrätykselle ja kiertotalouden toteutumiselle nyt ja tulevaisuudessa.

Kierrätys ja kiertotalous linkittyvät monipuolisesti muun muassa yritys- ja taloushistoriaan, sosiaali- ja kulttuurihistoriaan, ympäristöhistoriaan, oikeushistoriaan, tai tekniikan historiaan. Usein kierrätys mainitaan tutkimuksissa kuitenkin vain sivujuonteena. Samalla monet kierrätyksen eteen töitä tehneet yhteisöt, yritykset ja yksilöt ovat jääneet vähemmälle huomiolle tai kokonaan piiloon.

Kansainvälisesti kierrätyksen ja kiertotalouden historia on nouseva tutkimussuuntaus. Huomiota ovat jo saaneet esimerkiksi sotien ja konfliktien aikainen kierrätys (Thorsheim 2015; Irving 2019; Denton & Weber 2021; Denton 2021; Borowy, Pál & Zimring 2024; Largo Jiménez 2024), kierrätykseen totalitaristissa järjestelmissä (Weber 2022; Pristed 2022; Berg 2024), toisen maailmansodan jälkeisten kierrätysjärjestelmien ja kierrätysliiketoiminnan kehitys eri yhteiskunnissa (Gille 2007; Zimring 2009; Stokes, Köster & Sambrook 2013, Bergquist, Lindmark & Petrusenko 2023) tai vihreä yrittäjyys (Jones 2017), ja tutkimusten määrä ja monipuolisuus kasvaa koko ajan. Suomessa kierrätys on saanut tutkijoiden huomiota viime vuosina muun muassa kierrätysliiketoimintaan (Toivanen & Jensen-Eriksen 2024; Toivanen 2024 & 2025; Ekholm 2019), yhdyskuntajätehuoltoon (mm. Nygård 2016) ja merihistoriaan (Granqvist 2022) liittyvässä historiantutkimuksessa.

Teemanumeron tavoitteena on tuoda yhteen kierrätykseen ja kiertotalouteen liittyvää uutta historiantutkimusta ja luoda kokonaisvaltaisempi kuva niiden kehityksestä Suomessa. Teemanumeroon toivotaan kirjoituksia, jotka tarkastelevat monipuolisesti suomalaisten kierrätyskäytäntöjen historiaa, sitä miten kierrätys kehittyi ja muuttui erilaisten poliittisten, sosiaalisten tai taloudellisten haasteiden tai paineiden alla ja seurauksena, kierrätykseen liittyvien käsitteiden ja niiden ymmärtämisen kehittymistä, sekä kierrätyksen mahdollistajia, tekijöitä ja infrastruktuuria. Teemanumerossa pohditaan, mitä annettavaa historialla voisi olla nykyajan kierrätykselle ja kiertotalouden tavoittelulle?

Kirjoitukset voivat huomioida esimerkiksi, mutta eivät ainoastaan: mitä kaikkea Suomessa on kierrätetty, miten, kenen toimesta ja miksi; millaista liiketoimintaa kierrätyksen ympärille on muodostunut; miten kierrätys ja sen merkitys on eri aikoina ymmärretty; millaisia historiallisia muotoja kiertotalous on käytännössä saanut; millaiset teknologiset kehityskulut ja innovaatiot ovat muokanneet kierrätyskäytäntöjä ja kiertotaloutta ja miten; miten erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt, ideologiat tai tapahtumat, kuten teollistuminen, luonnonsuojelu, sodat tai taloudelliset nousu- ja laskukaudet ovat vaikuttaneet kierrätysajatteluun ja sen toteuttamiseen eri aikoina; ja päinvastoin, miten kierrätys on vaikuttanut ajatteluun, politiikkaan ja talouteen suomalaisessa yhteiskunnassa; millaista kansalaisjärjestötoimintaa kierrätyksen ympärille on mahdollisesti muodostunut?

Kirjoitukset valitaan artikkeliehdotusten eli lyhyiden abstraktien perusteella (enintään 250 sanaa). Lähetä ehdotuksesi 15.12.2025 mennessä Kati Toivaselle. Päätöksistä ilmoitetaan 10.1. 2025 mennessä. Kokonaiset artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää vierailevien päätoimittajien kommentoitaviksi viimeistään 31.5.2026. Lisätietoa lehden kirjoitusohjeista ja julkaisukäytännöistä, katso: https://journal.fi/ennenjanyt/about/submissions.

Kirjoituskutsua koskeva tiedustelut ja abstraktit voi lähettää Kati Toivaselle (kati.mj.toivanen@helsinki.fi), joka toimii teemanumeron vierailevana päätoimittajana yhdessä Niklas Jensen-Eriksenin kanssa.

Ennen ja nyt: Historian tietosanomat on vuonna 2001 perustettu voittoa tavoittelematon historiatieteellinen aikakauskirja, joka julkaisee vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, katsauksia ja näkökulmia sekä kirja-arvosteluja. Julkaisu tapahtuu suomen ja englannin kielellä sekä sopimuksen mukaan myös muilla kielillä. Lehdestä löytyy lisätietoja osoitteesta https://journal.fi/ennenjanyt. Lehteä päätoimittaa VTT, dosentti Olli Kleemola.

Ennen ja nyt -aikakauskirja on täysin avoin julkaisu, jonka sisältö julkaistaan Creative Commons Attribution 4.0 -lisenssillä (CC BY 4.0), ja sen Julkaisufoorumi-luokitus on 1 (ks. http://www.julkaisufoorumi.fi/fi/julkaisufoorumi). Aikakauskirjaa julkaisevat Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry.