Arkistot

1-25 / 73
  • Väriympyrä 1700-luvun teoksesta

    Väri ja historia
    Vol 22 Nro 2 (2022)

    ”Väri ja historia” -teemanumeron artikkelien kirjoittajat lähestyvät väriä taloushistorian, maisematutkimuksen, valokuvahistorian ja taiteentutkimuksen näkökulmista. Artikkelien yhdistävänä juonteena on materiaalisuuden huomioiminen. Värit ovat tiettyihin materiaaleihin, väriaineisiin ja objekteihin kiinnittyneitä, mutta ne ovat materiaalisia myös siinä mielessä, että värit ovat sosiaalisiin käytäntöihin ja materiaalisiin toimijoihin kytkeytyneitä. Artikkelien yhteisenä lähtökohtana on myös ajatus värien historiallisuudesta. Tavat tuottaa ja käyttää värejä muuttuvat ajassa, ja niin muuttuvat myös tavat tulkita värien merkityksiä ja jopa havaita ja käsitteellistää värejä.          

  • Materian, tiedon ja ihmisten matkassa. Näkökulmia kirjallisen kulttuurin liikkeen tutkimukseen
    Vol 22 Nro 1 (2022)

    Miten kirjat liikkuivat 1800-luvun alussa itäsuomalaisiin kokoelmiin? Millaisen liikkeen tuloksena Viipuri sai kirjapainonsa ja ensimmäiset lehtensä – ja miten paikallisessa sanomalehdessä käsiteltiin muiden kirjallisesti aktiivisten ihmisten liikkumista? Entä mitä päiväkirja-aineisto voi kertoa arkisesta kävelemisestä? Teemanumero tarjoaa uusia, monipuolisia näkökulmia liikkeen tutkimiseen. Numeron tutkimusartikkelit keskittyvät tarkastelemaan ihmisten ja materian liikkumista 1800-luvun alun Suomessa. Katsausartikkelit laajentavat teemanumeron maantieteellistä ulottuvuutta myös saman aikakauden eteläiseen Eurooppaan, osin myös globaaleihin karttatutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin.

    Kuvateksti: Kulkija maaseudulla, taustalla kylä tuulimyllyineen. Laveeraus vuodelta 1825. Lähde: Museoviraston kuvakokoelmat. https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.7E97C3FDC643D8DAEC283721013E49D1

  • Rajoja, rajaseutuja ja -aitoja pitkällä 1800-luvulla
    Vol 21 Nro 6 (2021)

    Tässä numerossa keskiössä ovat erilaiset rajat ja rajanvedot niin pitkällä 1800-luvulla kuin sen tutkimuksessakin. Valokeilassa ovat esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisen pohjoisen maarajan rakentaminen vuodesta 1809 lähtien, riukuaitojen hallinnollinen merkitys ja rooli kultakauden taiteessa sekä valtioyö-käsitteen kriittinen tarkastelu. Lisäksi esittelyssä on toteutustavoiltaan uudenlainen Sodan ja rauhan keskus Muisti.

    Kuvateksti: Väinö Hämäläisen öljymaalaus Karjalasta vuodelta 1908. Riukuaidat ohjaavat katsetta lumisessa maisemassa. Kuva: Museovirasto

     

  • Korruptio ja huono hallinto Ruotsissa ja Suomessa n. 1600 – 1900
    Vol 21 Nro 5 (2021)

    Korruption määrittely yleisellä tasolla on usein varsin vaivatonta. Tavallisimmin lähtökohtana on käsitys siitä, että kyseessä on julkisen vallan tai luottamuksen enemmän tai vähemmän vakava väärinkäyttäminen. Tämä määritelmä, julkisen vallan väärinkäyttö, on tämän teemanumeron lähtökohta. Historiantutkija kuitenkin törmää varsin nopeasti ajan ja menneisyyden kontekstien aiheuttamiin ongelmiin sekä niistä syntyviin ristiriitaisuuksiin. Millaista oli korruptio vaikkapa 1600–1800-luvun Ruotsissa ja Suomessa? Miten sinänsä tavallisimmin haitallisena pidetyn ilmiön voi määritellä ja – ennen kaikkea – tutkia? Miksi sitä esiintyi ja millaisia muotoja se sai? Tässä teemanumerossa varhaismodernia korruptiota ja huonoa hallintoa tutkitaan ennen muuta tapaustutkimusten avulla. 

     

    Kuvateksti:

    Valtaneuvos, lakikomission puheenjohtaja Gustaf Cronhielm luovuttaa vuoden 1734 yleisen lain kuningas Fredrik I:lle. Jo vuodesta 1686 valmisteltu laki perustui paljolti vanhoihin asetuksiin ja oli pitkään oikeudenmukaisen lainkäytön ja hyvän hallinnon kulmakivi niin Ruotsissa kuin Suomessa. Lähde: Decker, Paul, Martin Engelbrecht, ja Andreas Hoffer. Gustaf Cronhielm Luovuttaa Vuoden 1734 Lain Fredrik I: Lle 1734. Museovirasto.finna.fi [https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK10001:225]

  • Kollektiivinen muisti – rakentajat ja ainekset
    Vol 21 Nro 4 (2021)

    Tässä numerossa tarkastellaan kollektiivisen muistin rakentamisessa käytettyjä elementtejä, kollektiivisen muistin sisältöön vaikuttamaan pyrkineitä toimijoita sekä vaikuttamisen tapoja itsenäisen Suomen historiassa. 

    Kuvateksti:

    Kollektiivisen muistin rakentamisessa keskeisiä toimijoita ovat muun muassa erilaiset yhdistykset, jotka pitävät tärkeäksi kokemiaan asioita esillä järjestämällä julkisia tilaisuuksia ja juhlia. Kuvassa Oulun suojeluskunta- ja Lotta Svärd -piirin perinnekilta juhlisti 25. toimintavuottaan 28.5.2017 juhlallisella kukkalaitteen laskulla Fanni Luukkosen haudalle Iin kruununsaaren hautausmaalla. Mukana olivat Suomen lipun lisäksi Oulun ja Raahen kiltojen liput sekä Oulun Lotta Svärd -piirin lippujäljennös. Lippuvartiona Iin partiolaiset. Kukkalaitteen laskijoina vasemmalta sotaveraani ja lotta Eila ja Hemmi Jaara, Oulun killan johtokunnan jäsen ja Luukkosen suvun jäsen Tessa Tuhkanen ja kukkien kanssa Oulun killan puheenjohtaja Terttu Välikangas. Kuvaaja tuntematon. Kaikki oikeudet pidätetään.

  • Postitie Hämeessä

    Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla
    Vol 21 Nro 3 (2021)

    Tässä teemanumerossa käännetään katse globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon ja pohditaan liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, miten liikkuvuuden rajat tai rajoitukset ovat ilmentyneet tai miten niitä on kuvattu aikakauden taiteessa. Teemanumeron kolmea artikkelia yhdistää ennen kaikkea se, että niissä keskitytään liikkuvuuden rajoituksiin tai niihin reunaehtoihin, joiden määrittelemissä puitteissa paikasta toiseen siirtyminen, tilassa oleminen ja tilan rajaaminen ovat tapahtuneet.

    Kuvateksti: Postitie Hämeessä, Werner Holmberg, 1860. CC.

  • Eksymisiä, epäonnistumisia ja umpikujia pitkällä 1800-luvulla
    Vol 21 Nro 1 (2021)

    Tämän numeron vertaisarvioidut artikkelit käsittelevät Suomen pitkän 1800-luvun vähemmän tutkittuja aihepiirejä ja ilmiöitä: tietäjiin liittyviä uskomusmalleja ruotsinkielisen Pohjanmaan tarinaperinteessä, naisten välistä ystävyyttä konfliktien näkökulmasta sekä arkkiveisujen laatimista, myyntiä ja kulutusta.

    Kuvateksti: Markkinat Loviisassa Raatihuoneentorilla noin 1906-1910. Kuvaaja A. I. Hammarström. CC BY 4.0. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

  • Avoin ja joukkoistettu vertaisarviointi
    Vol 20 Nro 2 (2020)

    Tämän numeron vertaisarvioidut artikkelit eroavat toisistaan niin teemojensa kuin käsittelemiensä aikakausien osalta. Artikkeleita yhdistää kuitenkin se, että ne on arvioitu avoimella ja joukkoistetulla vertaisarvioinnilla. Näin Ennen ja nyt pyrkii osaltaan uudistamaan ja kehittämään yhtä keskeisimmistä tieteellisistä laadunvalvontamenetelmistä.

     

  • Moniulotteinen Eurooppa
    Vol 20 Nro 1 (2020)

    Tämän numeron artikkelit osoittavat, miten Euroopan kauneus ja kiinnostavuus syntyy siitä moniulotteisuudesta, rosoisuudesta, joka on muokannut maanosaa kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vuosisatojen ajan. Tämän moniulotteisuuden ja rosoisuuden toivoisi näkyvän myös keskusteluissa Euroopasta, sen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa Eurooppaa, ei yhtä ja oikeaa eurooppalaista tulevaisuudenkuvaa.

  • Historiallinen elokuva
    Vol 19 Nro 3 (2019)

  • Kuva historiantutkimuksessa
    Vol 18 Nro 4 (2018)

  • Utopia
    Vol 17 Nro 2 (2017)

  • Pelit ja historia
    Vol 17 Nro 1 (2017)

1-25 / 73