Archives

• 

  Näkökulmia sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan

  Vol. 24 No. 3 (2024)

  Niin sanottu uusi sotahistoria eli sosiaali- ja kulttuuhistorialliset näkökulmat sotaan ovat alkaneet 2000-luvulla saavuttaa jalansijaa sodan historian tutkimuskentällä niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tutkimussuuntauksen keskiössä ovat mm. tunteet ja kokemukset, sukupuoli, lapset, arki, yksityinen ja henkilökohtainen, mentaliteetit ja muisti. Tämä teemanumero tarjoaa monipuolisia näkökulmia sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaan Japanin 1860-luvun Boshin-sodasta Suomen rauhankriisiin jatkosodan jälkeisissä tunnelmissa, lähdeaineistona niin elokuvia, tv-sarjoja ja valokuvia kuin päiväkirjoja ja sisällissotakirjallisuutta.

  Kuvateksti: Pikkulottia Karjalan kannaksen ylimääräisissä sotaharjoituksissa 7.–12.10.1939 juuri ennen talvisotaa. SA-kuva.

• Teemavapaa numero

  Vol. 24 No. 2 (2024)
• 

  Suomen turvallisuuspoliisin toiminta, tiedustelu ja valvonta 1919–1990

  Vol. 24 No. 1 (2024)

  Suomen turvallisuuspoliisin toimintaan on liittynyt monia poliittisia ulottuvuuksia eri aikakausilla. Niin Etsivää Keskuspoliisia, Valtiollista poliisia kuin Suojelupoliisiakin on syytetty asenteellisuudesta. Tämän erikoisnumeron viisi artikkelia tarkastelevat Suomen turvallisuuspoliisin toimintakulttuuria ja suhteita poliittisiin vallanpitäjiin 1919-1990. Ulkomaalaisista luotuja uhkakuvia käsittelevä katsausartikkeli kattaa vielä pidemmän ajanjakson ja tulee aina 2000-luvulle asti.
  
  
  Kuvateksti: Valtiollisen poliisin päämaja Ratakadulla vuonna 1948. Kuva: Työväen Arkisto.

• 

  Ihmiskohtaloita ja yhteisöjä 1800-luvulla

  Vol. 23 No. 4 (2023)

  Numeron artikkeleissa tarkastellaan erikoislaatuisia tilanteita, joista pitkällä 1800-luvulla esimerkiksi naispuoliset yrittäjät ja kiertävät taideopettajat saattoivat löytää itsensä. Esiin nousevat myös suomenkielisten väitöskirjojen ensi vaiheet tiedeyhteisössä. Lisäksi tutustutaan Hoosianna-hymnin yleistymiseen Suomessa ja Inkerinmaalla.

   

  Kuva: Taiteilijan näkemys 1860-luvulta inkeriläisistä perinnepuvuissaan. Kuva: Wikimedia Commons

• 

  Venäjän historiapolitiikka

  Vol. 23 No. 3 (2023)

  Voitonpäivän juhlallisuuksiin kulminoituu venäläinen, valtiojohtoinen historiakuvasto yhtenäisestä kansakunnasta, joka on aina urheasti puolustautunut hyökkääjiään vastaan. Toisen maailmansodan eli venäläisittäin Suuren isänmaallisen sodan muisto on kyseisessä kuvastossa kunniapaikalla. ”Kiitos voitosta”, julisti jättimäinen näyttö Pietarissa 2014, samana keväänä kun Venäjä miehitti Krimin ja Itä-Ukrainan sota alkoi. Kuva: Kati Parppei.

   

  Tavat, joilla Venäjän johto käyttää omia tulkintojaan menneisyydestä nykypäivän politiikan oikeuttamiseen, nousivat suomalaisten yleiseen tietoisuuteen viimeistään helmikuussa 2022, kun maa aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Natsismisyytökset sekä väitteet Ukrainan itsenäisen olemassaolon mahdottomuudesta ja lännen suunnitelmista Venäjän tuhoamiseksi tuntuvat ulkopuolisesta järjettömiltä. Kotiyleisölle esitettyinä niissä on kuitenkin oma näennäislogiikkansa, joka nojaa imperialistiseen ja partikularistiseen historiakäsitykseen, vakiintuneisiin viholliskuviin sekä menneisyyden valikoivaan esittämiseen. Mukaan kiedotaan myös uskonnollisia ulottuvuuksia. Tämä Ennen ja nyt – Historian tietosanomat -lehden teemanumero valottaa lukijalle venäläistä historiapolitiikkaa eri näkökulmista.

• 

  Kulkutautien historiaa

  Vol. 23 No. 2 (2023)

  Erilaiset kulkutaudit ovat koetelleet ihmiskuntaa monin tavoin kautta historian, ja esitetyt skenaariot antavat ymmärtää, että pandemiat tulevat vaikuttamaan ihmisten elämään monella tavoin myös tulevaisuudessa. Tartuntatauteja tutkitaan eri tieteenaloilla hyvin monesta eri näkökulmasta, ja menneisyyden tutkijoilla on tällä tutkimussektorilla paljon annettavaa. Tämän teemanumeron kirjoituksissa tarjotaan lukijoille muutamia näkökulmia tähän laajaan teemaan esimerkkeinä eri aikakausien epidemiat ja pandemiat rutosta isorokkoon ja kupasta covidiin. Kirjoituksissa tarkastellaan niin tartuntatautien tutkimuksia, vaikutuksia, esiintymistä, ehkäisyä kuin hoitoa. 

  Kuvateksti: Historiallisia lähteitä, arkeologiaa ja luonnontieteitä yhdistämällä kulkutautien historiasta saadaan yhä kattavampi käsitys ja monipuolisemmin uutta tietoa. Kuvassa paiseruttoon 1720-luvun alussa menehtyneiden joukkohauta avattuna Ranskan Martiguesissa. Kuva: Wikimedia commons.

• 

  Vol. 23 No. 1 (2023)

• Tietokannat ja tietovarannot historiantutkimuksessa

  Vol. 22 No. 4 (2022)
• 

  Teemavapaa numero

  Vol. 22 No. 3 (2022)
• 

  Väri ja historia

  Vol. 22 No. 2 (2022)

  ”Väri ja historia” -teemanumeron artikkelien kirjoittajat lähestyvät väriä taloushistorian, maisematutkimuksen, valokuvahistorian ja taiteentutkimuksen näkökulmista. Artikkelien yhdistävänä juonteena on materiaalisuuden huomioiminen. Värit ovat tiettyihin materiaaleihin, väriaineisiin ja objekteihin kiinnittyneitä, mutta ne ovat materiaalisia myös siinä mielessä, että värit ovat sosiaalisiin käytäntöihin ja materiaalisiin toimijoihin kytkeytyneitä. Artikkelien yhteisenä lähtökohtana on myös ajatus värien historiallisuudesta. Tavat tuottaa ja käyttää värejä muuttuvat ajassa, ja niin muuttuvat myös tavat tulkita värien merkityksiä ja jopa havaita ja käsitteellistää värejä.          

• 

  Materian, tiedon ja ihmisten matkassa. Näkökulmia kirjallisen kulttuurin liikkeen tutkimukseen

  Vol. 22 No. 1 (2022)

  Miten kirjat liikkuivat 1800-luvun alussa itäsuomalaisiin kokoelmiin? Millaisen liikkeen tuloksena Viipuri sai kirjapainonsa ja ensimmäiset lehtensä – ja miten paikallisessa sanomalehdessä käsiteltiin muiden kirjallisesti aktiivisten ihmisten liikkumista? Entä mitä päiväkirja-aineisto voi kertoa arkisesta kävelemisestä? Teemanumero tarjoaa uusia, monipuolisia näkökulmia liikkeen tutkimiseen. Numeron tutkimusartikkelit keskittyvät tarkastelemaan ihmisten ja materian liikkumista 1800-luvun alun Suomessa. Katsausartikkelit laajentavat teemanumeron maantieteellistä ulottuvuutta myös saman aikakauden eteläiseen Eurooppaan, osin myös globaaleihin karttatutkimuksen ajankohtaisiin kysymyksiin.

  Kuvateksti: Kulkija maaseudulla, taustalla kylä tuulimyllyineen. Laveeraus vuodelta 1825. Lähde: Museoviraston kuvakokoelmat. https://museovirasto.finna.fi/Record/museovirasto.7E97C3FDC643D8DAEC283721013E49D1

• 

  Rajoja, rajaseutuja ja -aitoja pitkällä 1800-luvulla

  Vol. 21 No. 6 (2021)

  Tässä numerossa keskiössä ovat erilaiset rajat ja rajanvedot niin pitkällä 1800-luvulla kuin sen tutkimuksessakin. Valokeilassa ovat esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisen pohjoisen maarajan rakentaminen vuodesta 1809 lähtien, riukuaitojen hallinnollinen merkitys ja rooli kultakauden taiteessa sekä valtioyö-käsitteen kriittinen tarkastelu. Lisäksi esittelyssä on toteutustavoiltaan uudenlainen Sodan ja rauhan keskus Muisti.

  Kuvateksti: Väinö Hämäläisen öljymaalaus Karjalasta vuodelta 1908. Riukuaidat ohjaavat katsetta lumisessa maisemassa. Kuva: Museovirasto

   

• 

  Korruptio ja huono hallinto Ruotsissa ja Suomessa n. 1600 – 1900

  Vol. 21 No. 5 (2021)

  Korruption määrittely yleisellä tasolla on usein varsin vaivatonta. Tavallisimmin lähtökohtana on käsitys siitä, että kyseessä on julkisen vallan tai luottamuksen enemmän tai vähemmän vakava väärinkäyttäminen. Tämä määritelmä, julkisen vallan väärinkäyttö, on tämän teemanumeron lähtökohta. Historiantutkija kuitenkin törmää varsin nopeasti ajan ja menneisyyden kontekstien aiheuttamiin ongelmiin sekä niistä syntyviin ristiriitaisuuksiin. Millaista oli korruptio vaikkapa 1600–1800-luvun Ruotsissa ja Suomessa? Miten sinänsä tavallisimmin haitallisena pidetyn ilmiön voi määritellä ja – ennen kaikkea – tutkia? Miksi sitä esiintyi ja millaisia muotoja se sai? Tässä teemanumerossa varhaismodernia korruptiota ja huonoa hallintoa tutkitaan ennen muuta tapaustutkimusten avulla. 

   

  Kuvateksti:

  Valtaneuvos, lakikomission puheenjohtaja Gustaf Cronhielm luovuttaa vuoden 1734 yleisen lain kuningas Fredrik I:lle. Jo vuodesta 1686 valmisteltu laki perustui paljolti vanhoihin asetuksiin ja oli pitkään oikeudenmukaisen lainkäytön ja hyvän hallinnon kulmakivi niin Ruotsissa kuin Suomessa. Lähde: Decker, Paul, Martin Engelbrecht, ja Andreas Hoffer. Gustaf Cronhielm Luovuttaa Vuoden 1734 Lain Fredrik I: Lle 1734. Museovirasto.finna.fi [https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK10001:225]

• 

  Kollektiivinen muisti – rakentajat ja ainekset

  Vol. 21 No. 4 (2021)

  Tässä numerossa tarkastellaan kollektiivisen muistin rakentamisessa käytettyjä elementtejä, kollektiivisen muistin sisältöön vaikuttamaan pyrkineitä toimijoita sekä vaikuttamisen tapoja itsenäisen Suomen historiassa. 

  Kuvateksti:

  Kollektiivisen muistin rakentamisessa keskeisiä toimijoita ovat muun muassa erilaiset yhdistykset, jotka pitävät tärkeäksi kokemiaan asioita esillä järjestämällä julkisia tilaisuuksia ja juhlia. Kuvassa Oulun suojeluskunta- ja Lotta Svärd -piirin perinnekilta juhlisti 25. toimintavuottaan 28.5.2017 juhlallisella kukkalaitteen laskulla Fanni Luukkosen haudalle Iin kruununsaaren hautausmaalla. Mukana olivat Suomen lipun lisäksi Oulun ja Raahen kiltojen liput sekä Oulun Lotta Svärd -piirin lippujäljennös. Lippuvartiona Iin partiolaiset. Kukkalaitteen laskijoina vasemmalta sotaveraani ja lotta Eila ja Hemmi Jaara, Oulun killan johtokunnan jäsen ja Luukkosen suvun jäsen Tessa Tuhkanen ja kukkien kanssa Oulun killan puheenjohtaja Terttu Välikangas. Kuvaaja tuntematon. Kaikki oikeudet pidätetään.

• 

  Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla

  Vol. 21 No. 3 (2021)

  Tässä teemanumerossa käännetään katse globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon ja pohditaan liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, miten liikkuvuuden rajat tai rajoitukset ovat ilmentyneet tai miten niitä on kuvattu aikakauden taiteessa. Teemanumeron kolmea artikkelia yhdistää ennen kaikkea se, että niissä keskitytään liikkuvuuden rajoituksiin tai niihin reunaehtoihin, joiden määrittelemissä puitteissa paikasta toiseen siirtyminen, tilassa oleminen ja tilan rajaaminen ovat tapahtuneet.

  Kuvateksti: Postitie Hämeessä, Werner Holmberg, 1860. CC.

• Vol. 21 No. 2 (2021)
• 

  Eksymisiä, epäonnistumisia ja umpikujia pitkällä 1800-luvulla

  Vol. 21 No. 1 (2021)

  Tämän numeron vertaisarvioidut artikkelit käsittelevät Suomen pitkän 1800-luvun vähemmän tutkittuja aihepiirejä ja ilmiöitä: tietäjiin liittyviä uskomusmalleja ruotsinkielisen Pohjanmaan tarinaperinteessä, naisten välistä ystävyyttä konfliktien näkökulmasta sekä arkkiveisujen laatimista, myyntiä ja kulutusta.

  Kuvateksti: Markkinat Loviisassa Raatihuoneentorilla noin 1906-1910. Kuvaaja A. I. Hammarström. CC BY 4.0. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

• Vol. 20 No. 3 (2020)
• 

  Open and crowd-based peer review

  Vol. 20 No. 2 (2020)

  The peer-reviewed articles of this issue differ in regards to themes as well as time periods under study. They are, however, connected by the method of peer review: they all went through an open and crowd-based peer review. By piloting this method of peer review, Ennen ja nyt journal contributes to renewing and developing one of the most central forms of academic quality control, the peer review.

• 

  Multidimensional Europe

  Vol. 20 No. 1 (2020)

  Tämän numeron artikkelit osoittavat, miten Euroopan kauneus ja kiinnostavuus syntyy siitä moniulotteisuudesta, rosoisuudesta, joka on muokannut maanosaa kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vuosisatojen ajan. Tämän moniulotteisuuden ja rosoisuuden toivoisi näkyvän myös keskusteluissa Euroopasta, sen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa Eurooppaa, ei yhtä ja oikeaa eurooppalaista tulevaisuudenkuvaa.

• Tieto liikkeessä pitkällä 1800-luvulla

  Vol. 19 No. 4 (2019)

• Historiallinen elokuva

  Vol. 19 No. 3 (2019)

• Digitaalinen historiantutkimus

  Vol. 19 No. 2 (2019)

• Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla

  Vol. 19 No. 1 (2019)

• Kuva historiantutkimuksessa

  Vol. 18 No. 4 (2018)