Japanin Boshin-sodan 1868–1869 historiankirjoituksen ja -esitysten kehitys

Ville Sava

doi:10.37449/ennenjanyt.144940

Kirjoittajat

Ville Sava Turun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.144940

Avainsanat:

Japani, Boshin-sota, sisällissota, Meiji-restauraatio, historiografia, muistaminen

Abstrakti

Tämän tekstin tavoitteena on tarjota katsaus japanilaiseen Boshin-sodan historiankirjoitukseen ja -esityksiin, sekä sen muistamiseen liittyviä kiistakysymyksiä. Boshin-sota oli entisen Tokugawa-shogunaatin ja keisari Meijin ympärille muodostetun uuden hallituksen joukkojen välillä vuosina 1868—1869 käyty sisällissota, joka päätti Tokugawojen 265-vuotisen valtakauden. Sota oli merkittävä osa tapahtumaketjua, jonka myötä Japani muuttui noin neljässäkymmenessä vuodessa hajautetusti hallitusta feodaaliläänien kokoelmasta perustuslailliseksi yhtenäisvaltioksi ja alueelliseksi suurvallaksi. Vaikka sodan päättymisestä on kulunut yli 150 vuotta, siihen liittyvät kiistakysymykset, kuten kaatuneiden muistaminen, osapuolista käytettävät termit sekä sodan eskalaation syyt ovat säilyneet kiistanalaisena. Tulkinnat sodasta ovat myös muuttuneet ajan saatossa. Tämän japanilaisen sisällissodan historiankirjoituksen ja muistamisen tarkastelu Japanin ulkopuolella tarjoaa myös uusia näkökulmia laajempaan sisällissotien muistamisen kontekstiin.

Lähdeviitteet

Japanilainen historiankirjoitus yleensä käyttää kuukalenterin päivämääriä kuvatessaan tapahtumia, jotka edeltävät vuoden 1873 kalenteriuudistusta, jolloin gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön. Tässä tekstissä päivämäärät on yhdenmukaistettu gregoriaanisen kalenterin mukaiseksi.

Shinya Kusumi, “Meijishi Kenkyū – Bakumatsu wo Chūshin ni,” teoksessa Meijishi Kenkyū no Saizensen, toim. Kazuyuki Kobayashi (Tokio, Chikuma Shobō, 2020), 15.

Suguru Sasaki, Boshin Sensō: Haisha no Meiji Ishin, (Tokio, Chūkō Shinsho, 37. Painos, 2021, 1. painos 1977), 13–15; 20–21.

Sasaki, Boshin Sensō: 10.

Hironaka Hayakawa ja Tadahisa Yamamoto. Boshin Meiji 150-nen. Aizujin to Chōshūjin kaku kariki. (Tokio, Laputa, 2018), 53.

Vaikka länsimaalaisten suurvaltojen edustajat olivat sopineet keskenään, että he eivät puuttuisi Boshin-sotaan, Ranska oli aseistanut ja kouluttanut bakufun joukkoja, kun taas Iso-Britannialla oli yhteyksiä Satchō-liittoon. (Sasaki, Boshin Sensō, 28: 35; 46.) Sota myös toimi länsimaalaisen sotilasteknologian ja -opin testikenttänä Japanille (Michio Asakawa. ”Boshin Sensō-ki ni okeru Rikugun no gunbi to senpō.” teoksessa Boshun Sensō Shin Shiten Shita. Gunji・Minshū, toim. Tetsuzō Nagura, Tōru Hōya ja Hiroshi Hakoishi [Tokio, Yoshikawa Kobunkan. 2018], 25–26.)

Sasaki, Boshin Sensō, 23–25; 28.

Sasaki, Boshin Sensō, 26–27.

Nykyinen Tokio

Sasaki, Boshin Sensō, 46–48; 50–56.

Käännös termistä 公爵

Romulus Hillsborough, Samurai Revolution: The Dawn of Modern Japan Seen through the Eyes of the Shogun’s Last Samurai, (Tuttle Publishing, 1. painos, 2014), 444; 577.

Sasaki, Boshin Sensō, 57; 59.

Ishin Furusato Kan, Kagoshima. Tokugawa shōgun-ke he no Ichizuna Chūkin no Higeki, Aizu-han. Näytelmä. (15.3.2020).

Matsudaira Katamori oli Aizun 9. daimyō. Hänet adoptoitiin lääniä hallinneeseen Aizu Matsudaira sukuun Miton läänin Tokugawa suvusta. Tämä teki hänestä shinpan daimyōn, eli lääninherran, joka oli suoraan sukua Tokugawoille. Tämä läheinen suhde myös osalleen selittää Matsudairan asettautumista Tokugawojen puolelle. (Kimura er al, Aizu no Bakumatsu-Ishin. 3.)

Sachihiko Kimura et al, Aizu no Bakumatsu-Ishin: Kyōto Shugoshoku kara Aizu Sensō. (Aizuwakamatsu, Aizuwakamatsun kaupungin koulutuslautakunta, Viides painos 2021), 38–40; 42.

Kimura et al, Aizu no Bakumatsu-Ishin. 42; 44–45.

Ibid.

Vapaa käännös termistä 奥羽越列藩同盟.

Kimura er al, Aizu no Bakumatsu-Ishin. 40; 44.

Sasaki. Boshin Sensō: 71.

Vapaa käännös termille 京都守護職 , kirjaimellisempi vaihtoehtoinen käännös olisi ”Kioton suojelija”.

Kimura et al, Aizu no Bakumatsu-Ishin. 22; 30

Kyoshi Haraguchi, Boshin Sensō. (Tokio, Hanawa Shobō. Kolmas painos, 1973, Ensimmäinen painos 1963), 226.

Shinichiro Kurihara. “Gunji Dōmeitoshite no Ōuetsu Repppan Dōmei.” teoksessa Boshun Sensō Shin Shiten Ue. Sekai・Seiji, toim. Tetsuzō Nagura, Tōru Hōya ja Hiroshi Hakoishi (Tokio, Yoshikawa Kobunkan. 2018), 108–107; 126.

Sasaki, Boshin Sensō. 134–135; 140–141.

Haraguchi, Boshin Sensō. 235–236.

Sasaki, Boshin Sensō. 146.

Sasaki, Boshin Sensō. 159–160.

Wright, Diana. ”Female Combatants and Japan’s Meiji Restoration: the case of Aizu.” War in History 8, 4, (2001), 401-402, https://doi.org/10.1191/096834401680666445.

Kimura et al, Aizu no Bakumatsu-Ishin. 41.

Sasaki, Boshin Sensō. 155–156.

Sasaki, Boshin Sensō. 198–208.

Yusaku Matsusawa ”Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu.” teoksessa Boshun Sensō Shin Shiten Ue. Sekai・Seiji, toim. Tetsuzō Nagura, Tōru Hōya ja Hiroshi Hakoishi (Tokio, Yoshikawa Kobunkan. 2018) 165.

Vapaa käännös termistä 太政官正院歴史課

Christopher Hill.” How to Write a Second Restoration: The Political Novel and Meiji Historiography.” The Journal of Japanese Studies 33, 2 (Kesä 2007), 340, https://www.jstor.org/stable/25064723.

Matsusawa, Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu. 166.

Tästä tapahtumasta käytetään termiä taisei hōkan 大政奉還

Vapaa käännös termistä 復古記

Matsusawa, Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu. 166.

Matsusawa, Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu. 167.

Vapaa käännös termistä修史局

Matsusawa, Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu. 167.

Vapaa käännös termistä修史館

Matsusawa, Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu. 167–169.

Matsusawa, Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu. 167–169: 172–173.

Vapaa käännös termistä 内閣臨時修史局

Matsusawa, Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu. 170–172.

Matsusawa, Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu. 172–173.

Matsusawa, Boshin Sensō no Rekishi Jojutsu. 173–174; 179–180.

Toinen merkittävä esimerkki on aikaisemmin mainittu bakufun korkea-arvoinen virkamies Katsu Kaishū, joka jo 1870-luvulla toimi uudessa hallituksessa laivastoministerinä. Katsun ohella moni entinen bakufun edustaja integroitiin laivaston hallintoon. Kts. J. Charles Schencking, Making Waves: Politics, Propaganda, and the Emergence of the Imperial Japanese Navy, 1868-1922 (Stanford University Press, 2005), 17–20.

D. Colin Jaundrill, “Toba-Fushimi Revisited: Commemorating the Violence of the Restoration Moment.” Japanese Studies 40, 3 (2020), 275. https://doi.org/10.1080/10371397.2020.1803057.

Jaundrill. “Toba-Fushimi Revisited: Commemorating the Violence of the Restoration Moment.”, 275.

Sasaki, Boshin Sensō. 30–;45.

Hayakawa. Boshin Meiji 150-nen, 57.

Hayakawa. Boshin Meiji 150-nen, 49–50; 58–59.

Hayakawa, Boshin Meiji 150-nen, 59–62.

Satoru Tanaka, Aizu to iu Shinwa. Futatsu no Sengo wo meguru Shisha no Seijigaku, (Kioto, Minverva Shobo, 2010). 201–202.

Michael Wert, Meiji Restoration Losers. Memory and Tokugawa Supporters in Modern Japan. (Cambridge, Harvard University Press, 2013). 4.

Tanaka, Aizu to iu Shinwa, 112–117.

Tanaka, Aizu to iu Shinwa, 116–117; Reto Hoffmann, The Fascist Effect: Japan and Italy, 1915-1952. (Ithaca, Cornell University Press, 2015), 32–37, https://doi.org/10.7591/9780801456367.

会津藩勤皇精神顕彰会. Vapaa käännös: Aizun läänin uskollisuutta keisarille kunnioittava yhdistys.

Tanaka, Aizu to iu Shinwa, 112–117; Hirakawa, Boshin Meiji 150-nen, 62.

Tanaka, Aizu to iu Shinwa, 162.

Kusumi, ”Meijishi Kenkyū”, 16–17.

Masahiro Tomoda, ”Boshin Sensō Kenkyū no Ronten. Ōuetsu Reppan Dōmei wo megutte.” teoksessa Meijishi Kenkyū no Saizensen, toim. Kazuyuki Kobayashi (Tokio, Chikuma Shobō, 2020), 43.

封建的民主主義

領主段級の独裁

Haraguchi, Boshin Sensō. 42–45; 233.

Sasaki, Boshin Sensō, 10–12.

Haraguchi, Boshin Sensō. 41; 57.

Tomoda, ”Boshin Sensō Kenkyū no Ronten”, 43.

Kusumi, ”Meijishi Kenkyū”, 18–19.

Kusumi, ”Meijishi Kenkyū”, 21–22.

新たな政治史研究

Kusumi, ”Meijishi Kenkyū”, 19–20.

Tetsuzō Nagura, Tōru Hōya ja Hiroshi Hakoishi ”Kankō ni atatte.” teoksessa Boshun Sensō Shin Shiten Shita. Gunji・Minshū, toim. Tetsuzō Nagura, Tōru Hōya ja Hiroshi Hakoishi (Tokio, Yoshikawa Kobunkan. 2018), 3.

Lintunen ja Kivimäki määrittelevät uuden sotahistorian käsitteen hyvin häilyväksi, mutta toteavat että se yleensä ymmärretään yksilöiden ja ihmisryhmien kokemushistorian nousemisena sotatutkimuksen keskipisteeseen.

Kts. Tiina Lintunen ja Ville Kivimäki. ”Sota sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Toinen maailmansota ja uusi sotahistoria suomalaisissa väitöskirjatutkimuksissa.” Historiallinen aikakausikirja. 16,4 (2018), 381.

https://journal.fi/haik/article/view/140558.

Nagura et al., ”Kankō ni atatte.” 5–6.

Junichi Miyama, ”Edo Shūhen Chiiki ni okeru Naisen to Minshū.” teoksessa Boshun Sensō Shin Shiten Shita. Gunji・Minshū, toim. Tetsuzō Nagura, Tōru Hōya ja Hiroshi Hakoishi (Tokio, Yoshikawa Kobunkan. 2018), 110; 126–127.

Kusumi, ”Meijishi Kenkyū”, 32–33; 21.

Tanaka, Aizu to iu Shinwa, 162; 164–165.

“Sensō kataranakatta [Kagai] Jijitsu (Fukushima Kenpō no Hanseiki) /Fukushima.”Asahi Shimbun, (Aamupainos, 5.7.1997).

Hiroshi Akagi et al, Aizu Taisei kara Sensō he: Senji shita no Shimin Seikatsu (Aizuwakamatsu, Aizuwakamatsun kaupungin koulutuslautakunta, 2017), 68–69.

Tanaka, Aizu to iu Shinwa, 162–163.

官軍

賊軍

朝敵

Hayakawa, Boshin Meiji 150-nen, 62; 90–91.

Esim. Kimura et al, Aizu no Bakumatsu-Ishin. 46.

Hayakawa, Boshin Meiji 150-nen, 62, ii.

Hiraku Shimoda, Lost and Found. Recovering Regional Identity in Imperial Japan. (Cambridge, Brill, 2014), 85–89, https://doi.org/10.2307/j.ctt1x07wtm.

Shimoda, Lost and Found, 92–93.

”Yasukuni ni Meiji Ishin no ”Zokugun” Goushi wo Kamei, Ishihara-shira Yousei”, Nihon Keizai Shimbun, 12.10.2016. https://www.nikkei.com/article/DGXLASDE12H0K_S6A011C1PP8000/ [Tarkistettu 28.3.2024]

Kei Koga, “The Yasukuni question: histories, logics, and Japan-South Korea relations.” The Pacific Review. 29, 3 (2016), 338–342, https://doi.org/10.1080/09512748.2015.1022583.

Hayakawa, Boshin Meiji 150-nen, ii-iii; 51–52.