Vol 23 Nro 3 (2023): Venäjän historiapolitiikka

Voitonpäivän juhlallisuuksiin kulminoituu venäläinen, valtiojohtoinen historiakuvasto yhtenäisestä kansakunnasta, joka on aina urheasti puolustautunut hyökkääjiään vastaan. Toisen maailmansodan eli venäläisittäin Suuren isänmaallisen sodan muisto on kyseisessä kuvastossa kunniapaikalla. ”Kiitos voitosta”, julisti jättimäinen näyttö Pietarissa 2014, samana keväänä kun Venäjä miehitti Krimin ja Itä-Ukrainan sota alkoi. Kuva: Kati Parppei.

Tavat, joilla Venäjän johto käyttää omia tulkintojaan menneisyydestä nykypäivän politiikan oikeuttamiseen, nousivat suomalaisten yleiseen tietoisuuteen viimeistään helmikuussa 2022, kun maa aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Natsismisyytökset sekä väitteet Ukrainan itsenäisen olemassaolon mahdottomuudesta ja lännen suunnitelmista Venäjän tuhoamiseksi tuntuvat ulkopuolisesta järjettömiltä. Kotiyleisölle esitettyinä niissä on kuitenkin oma näennäislogiikkansa, joka nojaa imperialistiseen ja partikularistiseen historiakäsitykseen, vakiintuneisiin viholliskuviin sekä menneisyyden valikoivaan esittämiseen. Mukaan kiedotaan myös uskonnollisia ulottuvuuksia. Tämä Ennen ja nyt – Historian tietosanomat -lehden teemanumero valottaa lukijalle venäläistä historiapolitiikkaa eri näkökulmista.