Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Hyväksyn kustannussopimuksen (Tietoa-Kustannussopimus) ehdot itseni ja mahdollisten muiden tekijöiden puolesta.
  • Käsikirjoitustiedosto on siirretty Ennen ja nyt -templaatille (Tietoa/Templaatti).
  • Lähteiden URL-osoitteet ja DOI-tunnisteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.
  • Koskien vertaisarvioituja artikkeleita: Olen listannut alla olevaan Kommentteja toimittajalle -kohtaan vähintään neljä mahdollista vertaisarvioijaa.

Kirjoittajan ohjeet

Ennen ja nyt julkaisee pääasiassa teemanumeroita ja niitä voi ehdottaa päätoimittajalle. Ehdotuksen tehdäksesi lähetä päätoimittajalle sähköpostitse teemanumeron lyhyt synopsis ja lista mahdollisista kirjoittajista. Lehden toimituskunta työskentelee teemanumeroiden osalta tiiviissä yhteistyössä numeron vierailevien toimittajien kanssa.

Open Journal Systems (OJS)

Ennen ja nyt vastaanottaa käsikirjoituksia ainoastaan OJS-järjestelmää käyttäen. Järjestelmä toimii parhaiten Mozilla Firefox ja Google Chrome -selaimilla. Internet Explorer -selaimella käytettäessä järjestelmä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

Käsikirjoituksen valmistelu ja lähettäminen toimitukselle

Käsikirjoitukset tulee toimittaa doc-tiedostomuodossa käyttäen tätä templaattia! Alaotsikoissa käytetään enintään kahden tason otsikoita; ensimmäisen tason otsikko lihavoidaan, toisen tason kursivoidaan. Otsikoita ei numeroida, ja englanniksi kirjoitettaessa vain otsikon ensimmäinen merkki kirjoitetaan isolla. 

Kieli

Jos käsikirjoitus on muulla kielellä kuin kirjoittajan äidinkielellä, kirjoittajan on teetettävä käsikirjoitukselle kielentarkastustus. Lehti ei kata kielentarkastuksesta johtuvia kuluja.

Vertaisarviointi

Ennen ja nyt noudattaa vertaisarvioinnissa TSV:n vaatimuksia. Julkaisun ensisijaisena linjana on avoin vertaisarviointi, jolloin kirjoittaja ja arvioija saavat tietää toistensa henkilöllisyydet. Tämä linja perustuu avoimesta arvioinnista saatuihin hyviin kokemuksiin ja siihen, ettei sokkous Suomen kaltaisella pienellä kielialueella useinkaan toteudu uskottavasti. Myös kaksoissokkoarviointi on mahdollinen. Päätös vertaisarvioinnin tavasta on oltava yksimielinen kirjoittajan ja arvioijien välillä. Kommentoithan käsikirjoituksen jättämisen yhteydessä, mitä arviointitapaa toivot käytettäväksi.

Vähimmäisvaatimukset vertaisarvioinnille ovat:

  • Tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta vastaava toimitus on pyytänyt ja saanut käsikirjoitusta koskevat lausunnot vähintään kahdelta arviointitehtävään kutsutulta henkilöltä (poikkeuksena väitöskirjoihin pohjautuvat teokset*).
  • Arvioijat ovat toimituksen ulkopuolisia ja arvioitavana olevan käsikirjoituksen suhteen riippumattomia väitelleitä tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Arviointi voidaan suorittaa joko anonyymisti tai avoimesti.

Jätettäessä vertaisarviointiin menevää artikkelikäsikirjoitusta, kirjoittajan tulee listata käsikirjoitukselleen neljä sopivaa vertaisarvioijaa. Nämä tulee ilmoittaa toimittajalle OJS-järjestelmässä. Toimituskunta saattaa hyödyntää listaa päättäessään vertaisarvioijista.

Kuvitus

Tekstin kirjoittajan tulee hankkia artikkeliinsa kuvamateriaalia (kaksi tai useampia kuvia). Kirjoittajan vastuulla on varmistaa, että kuvan omistaja tai tekijänoikeuslisenssi sallivat julkaisun. Kuvat ja erilaiset kaaviot lähetetään OJS-alustan kautta käsikirjoituksen lähettämisen yhteydessä. Kuvat voi toimittaa joko originaaleina tai skannattuina ja tallennettuina erillisiksi tiedostoiksi (jpg-, eps-, tif- tai pdf-muodossa). Tekstiin tulee merkitä kuvion tai kuvan sijoituspaikka. Samassa yhteydessä ilmoitetaan kuviin liittyvät kuvatekstit, kuvien lähde ja mahdollinen tekijänoikeuslisenssi.

Kuvien on oltava kooltaan vähintään 500 x 500 pikseliä.

Tutkimusartikkeli

Artikkeli on tieteellinen teksti, joka sisältää uutta ja perusteltua tutkimustietoa. Artikkelin tulee keskustella teoreettisesti, menetelmiltään ja/tai aiheiltaan historian tutkimuksen kanssa. 

Tekstin pituus: Artikkeliksi tarkoitetun tekstin maksimipituus on 55 000 merkkiä (välilyönteineen sisältäen viitteet). 

Abstraktit: Julkaistavasta artikkelista tulee laatia lyhyet (max. 200 sanaa) suomen- ja englanninkieliset abstraktit. 

Katsaus ja näkökulma  

Katsaus esittelee jotain historian tutkimuksen kannalta tärkeää teemaa tai teoreettista ja metodologista keskustelua aikaisemman tutkimuksen perusteella. Näkökulmatekstit painottavat kirjottajan arviota valitsemansa teeman käsittelystä.

Tekstin pituus: Katsauksen tai näkökulman maksimipituus on 20 000 merkkiä (välilyönteineen sisältäen viitteet).

Kirja-arvio

Ennen ja nyt julkaisee tutkimuksen kannalta merkittävien kirjojen perusteellisia arvioita. Kirja-arvioiden kohteeksi soveltuvat hyvin esimerkiksi kansainväliset ja kotimaiset teoria- ja metodikirjat, yksittäiset tutkimukset sekä uudet avaukset. 

Tekstin pituus: Kirja-arvion maksimipituus on 10 000 merkkiä (välilyönteineen).

Teostiedot: Kirja-arvion alkuun merkitään tiedot kirjasta (teoksen nimi, kirjoittajan/toimittajan nimi, kustantaja, julkaisupaikka ja -vuosi, sivumäärä).  Teostiedot kursivoidaan. Esim. Christine Hine (2015) Ethnography for the Internet: Embedded, Embodied and Everyday. Bloomsbury Academic, 221 s.

Viitteet 

Ennen ja nyt seuraa viittauskäytännössään Chicago Manual -tyyliä. Viitteet ilmoitetaan ainoastaan loppuviitteissä, eikä loppuviitteiden lisäksi käytetä erillistä lähdeluetteloa. Täydelliset lähdetiedot ilmoitetaan ensimmäisessä viitteessä, jossa kuhunkin lähteeseen viitataan. 

Alla on annettu esimerkkejä lehden viittaustyylistä eri lähteiden kohdalla. Chicago Manual -tyylistä voi lukea tarkemmin täältä, kohdat ”notes” ja ”shortened notes” pätevät meillä julkaistessa. (Huomaa myös, että sivustolla on kattavampikin versio tämän linkitetyn pikaoppaan lisäksi.) 

Sähköisiä lähteitä käytettäessä ilmoitetaan lisäksi mahdollisen kokoelman tai tietokannan nimi ja suora verkko-osoite, sekä mieluusti myös päivä, jolloin lähde on luettu (pilkuin erotettuna ennen verkko-osoitetta). Artikkelien kirjoittajien tulee ilmoittaa pitkässä viitemuodossa lähteen mahdollinen DOI-tunnus kokonaisessa muodossaan https://doi.org/tunnus/tunnus. 

Lähteiden DOI-tunnukset on helppo tarkistaa ja liittää luetteloon kootusti käyttäen esimerkiksi Simple Text Query –palvelua.  Myös Crossref-sivusto auttaa DOI-numeroiden etsimisessä, mutta useimmiten ne on myös merkitty verkossa julkaistun artikkelin yhteyteen. DOI-tunnus on muuta URL-osoitetta suotavampi. 

 

Loppuviitteet 

 

Ensimmäistä kertaa teokseen viitatessa ilmoitetaan täydellinen viite. Toisesta viittauskerrasta eteenpäin hyödynnetään lyhyttä muotoa. 

Ensimmäinen viite yleisesti: 

 

Etunimi Sukunimi, Nimeke (Julkaisutiedot), Sivu, Kokoelma, Verkko-osoite/DOI. 

Etunimi Sukunimi, ”Artikkelin nimeke”, teoksessa Nimeke, toim. Etunimi Sukunimi (Julkaisutiedot), Sivu, Luettu, Verkko-osoite/DOI. 

 

Toinen eli lyhytmuotoinen viite yleisesti: 

 

Sukunimi, Lyhennetty nimeke, Sivu. 

Sukunimi, ”Artikkelin lyhennetty nimeke,” Sivu. 

 

Viittausesimerkkejä eri lähteisiin 

 

1) Viittaukset tutkimusartikkeleihin journaaleissa 

- Viite loppuviitteessä, ensimmäinen maininta: Tekijä(t), “Otsikko,” Lehden nimi Vuosikerta, Numero (Vuosi): Sivut, DOI. 

Maxine Berg, ”The Genesis of ‘Useful Knowledge’,” History of Science 45, no. 2 (2007): 123–133, https://doi.org/10.1177/007327530704500201. 

Mikko Salmela, ”Affektiivinen käänne. Yksi vai monia? Käsitteellisiä ja metodologisia pohdintoja,” Tieteessä tapahtuu 35, 2 (2017): 33. 

- Toisesta maininnasta eteenpäin ns. lyhyt muoto, jossa otetaan mahdolliset artikkelit alusta pois: 

Berg, “Genesis,” 129. 

Salmela, “Affektiivinen käänne,” 39. 

2) Viittaukset kirjoihin 

- Viite loppuviitteessä: Tekijä(t), Teoksen nimi (Kustannuspaikka: Kustantaja, Vuosi), Sivu. 

Petri Paju ja Katariina Mauranen, Tekniikkaa hyvässä Seurassa. Tampereen Teknillinen Seura 125 vuotta (Tampere: Tampereen Teknillinen Seura ry, 2018), 18–24. 

Jos teos on osa julkaisusarjaa, tulee sarjan nimi teoksen nimen perään. 

Raimo Parikka, Työväestö ja kansakunta, Väki voimakas 10 (Helsinki: Like, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 1997). 

- Lyhyt muoto: Tekijä(t), Teoksen nimi, Sivu. 

Paju ja Mauranen, Tekniikkaa hyvässä Seurassa, 54. 

Parikka, Työväestö ja kansakunta, 102. 

3) Viittaukset lukuihin tai artikkeleihin kokoomateoksissa 

- Viite loppuviitteessä: Tekijä(t), ”Otsikko,” teoksessa Kokoomateoksen otsikko, toim. Toimittaja(t) (Kustannuspaikka: Kustantaja, Vuosi), Sivu, DOI. 

Peter C. Perdue, "What Price Empire? The Industrial Revolution and the Case of China," in:  Reconceptualizing the Industrial Revolution, Eds. Jeff Horn, Leonard N. Rosenband ja Merritt Roe Smith (Cambridge, MA: MIT Press, 2010), 309–328. 

Marita Sihto, ”Terveyspolitiikka, kansanterveys ja terveyden edistäminen. Käsitteitä ja kehityskulkuja,” teoksessa Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt, toim. Marita Sihto, Hannele Palosuo, Päivi Topo, Lauri Vuorenkoski & Kimmo Leppo (Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2013), 14–38. 

 - Lyhyt muoto: 

Perdue, ”What Price Empire?,” 311. 

Sihto, ”Terveyspolitiikka,” 28. 

- Ensimmäinen viittaus artikkeliin sellaisessa teoksessa, joka on jo mainittu aiemmin: 

Prasannan Parthasarathi, “Trade and Industry in the Indian Subcontinent 1750–1913,” teoksessa Horn, Reconceptualizing the Industrial Revolution, 271–90. 

4) Viittaukset sanomalehtiin tai muihin lehtiin 

- Viite loppuviitteessä: Tekijä(t), ”Otsikko,” Lehden nimi, Päivämäärä, Sivu, Digitaalinen kokoelma, Verkko-osoite. 

”Patentlagen,” Hufvudstadsbladet, 25.7.1896, 2, Kansalliskirjaston digitaalinen kokoelma, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/748351?page=2. 

5) Viittaukset arkistolähteisiin 

- Viite loppuviitteessä: Dokumentti, Päivämäärä, Sijainti, Arkisto. 

Manufaktuurijohtokunnan pöytäkirja, 3.3.1842, Ca:1, Pöytäkirjat 1842-1846, Manufaktuurijohtokunnan arkisto, Kansallisarkisto (KA). 

- Lyhennetty viite esim.: 

Manufaktuurijohtokunnan pöytäkirja, 3.3.1842, Kansallisarkisto. 

 6) Viittaukset opinnäytteisiin 

Opinnäytetöiden nimikkeet kursivoidaan (Chicagon ohjeistuksesta poiketen). Julkaisutietoihin on suotavaa lisätä tieto opinnäytetyöstä.  

Risto Kunelius, Ideologia ja uutinen. Aids Helsingin Sanomissa 1.1.1983–31.8.1987 (pro gradu, Tampere: Tampereen yliopisto, 1988). 

Anna Rajavuori, Esityksen politiikka. Sosialistinen agitaatio keskisuomalaisella maaseudulla 1906–1908 (väitöskirja, Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2017), 225. 

 

Muuta huomioitavaa 

 

  • Kirjoittajien nimet ilmoitetaan muodossa Etunimi Sukunimi. Jos tekijää ei tiedossa (esim. sanomalehtiartikkelissa), se jätetään pois. 
  • Sivunumeroilla ilmaistaan aina tietty siteerattava kohta. Esim. kokoomateoksessa julkaistun artikkelin koko sivujakaumaa teoksessa ei erikseen lisätä lähdetietoihin. 
  • Huomioithan, että tietoihin tulee kirjan julkaisupaikka, ei painopaikkaa. Jos julkaisupaikkoja on annettu useampi, riittää niistä ensimmäinen. Paikan nimi ilmoitetaan alkukielellä (London, ei Lontoo) ja yhdysvaltalaisen paikkakunnan yhteyteen lisätään tarpeen tullen osavaltion lyhenne sekaantumisen estämiseksi (esim. Cambridge, MA vs. Cambridge). 
  • Jos sivunumeroita ei jostain syytä ole, on syytä käyttää selkeyden vuoksi esim. väliotsikoita. Seuraavassa esimerkissä viitataan teoksen väliotsikon ”Murros” alle:  

Matti Hannikainen, ”Rakennemuutos ja hyvinvointivaltio 1900–2000,” teoksessa Suomen rakennehistoria. Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen (1400–2000), toim. Pertti Haapala (Tampere: Vastapaino, 2018), Murros. 

  • Otsikkojen eri tasojen välille laitetaan piste (ei esim. kaksoispistettä tai ajatusviivaa):  

Peter Aggleton, Peter Davies ja Graham Hart, AIDS. Rights, risk, and reason (London: Falmer Press 1992). 

  • Artikkelien nimissä pilkku tulee lainausmerkkien sisälle 
  • Lainausmerkkien sisäiset lainausmerkit ovat yksinkertaisia eli ns. heittomerkkejä 
  • Muista linkki digitoituihin aineistoihin, jos sellainen on saatavilla. 
  • Journaaleissa olevien tutkimusartikkelien sivunumeroita edeltää kaksoispiste. 
  • Loppuviitteissä käytetään artikkelin kielen mukaista kieltä (eli suomenkielisissä artikkeleissa ja, toim., teoksessa, kirjoittanut jne. ja englanninkielisissä vastaavasti and, ed., in, by jne.).

Tietosuojaseloste

Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.