Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet työurien pidentäjänä

Kirjoittajat

• Tarja Heinonen Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu
• Pirjo Lindfors Tampereen yliopisto
• Clas-Håkan Nygård Tampereen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.109921

Avainsanat:

etäkotihoito, työn kuormittavuus, työurien pidentäminen, sote-ala, etäkotihoitotyö

Abstrakti

Tutkimuksessa analysoidaan etäkotihoitotyötä työntekijöiden kokeman työn muutoksen ja työn kuormituksen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan etäkotihoitotyön tarjoamia mahdollisuuksia työrajoitteisten työntekijöiden työurien pidentämiseen. Aineiston muodostivat Helsingin kaupungin Palvelukeskuksen etähoidossa työskentelevät hoitajat (n=14), joista puolet työskenteli niin sanotusti uudelleensijoitettuna tuki­ ja liikuntaelinperäisen vaivan tai vamman vuoksi. Haastateltavat olivat 22–59­-vuotiaita naisia. Aineisto kerättiin teemahaastatteluina videopuhelun välityksellä elo–lokakuussa 2019 ja helmikuussa 2020. Tulokset osoittavat, että ääni­kuvayhteyden kautta tapahtuva kotihoitotyö on muuttanut sekä työn sisältöjä että työssä tarvittavia valmiuksia. Digitaalisessa asiakassuhteessa korostuvat  entisestään luottamus sekä verbaalinen vuorovaikutus ja ohjaus. Kiire ja asiakassoittojen aikataulupaine aiheuttavat työntekijöille psyykkistä kuormitusta. Etäkotihoidossa fyysiset, raskaat asiakassiirrot ja ­nostot jäävät pois, mutta tilalle ovat tulleet  istuma­ ja näyttöpäätetyölle tyypilliset yläraajojen ja hartiaseudun rasitustilat. Kaikki haastatellut uudelleensijoitetut työntekijät kokivat, että etähoitotyö oli mahdollistanut heidän työuransa jatkumisen. Haastateltujen etähoitajien mielestä etäkotihoito täydentää ja monimuotoistaa hyvin sekä kotihoitotyötä että palvelutarjontaa.

Remote home care: contents of the work, work-related strain and possibilities of extending work careers

The present study analyses remote home care, from the viewpoint of work-related strain and of the changing work and strain experienced by employees. In addition, the study examines the possibilities of remote home care in extending occupationally challenged employees’ careers. The data consists of remote nurses (n=14) working at the city of Helsinki’s Service Centre. Half of them were relocated there because of a musculoskeletal illness or injury. The interviewees were 22–59 years old. The data was collected through focused interviews via video calls in August-October 2019 and February 2020. The results show that remote home care changed both work content and abilities needed at work. Trust, verbal communication and guidance are emphasised in digital client relations. The study shows that hurry and timetable pressures related to client calls cause mental stress for employees. Even if there is no physically straining client lifting in remote home care, sitting and display screen work cause muscle strain in upper limbs and shoulder area. All the interviewed relocated employees experienced that remote care enabled them to continue their career. Remote home care complements and diversifies home care and service provision.

Lähdeviitteet

Aho T, Höykinpuro T, Kähärä E, Lehtoranta E, Sipilä R. Etätyössä turvallisesti. Työturvallisuuskeskus, 2017.

Alakoski R. Virtuaalinen kotihoito yllätti suosiollaan. Terveys ja talous 2017;80(3):22–4.

Barakat A, Woolrych RD, Sixsmith A, Kearns WD, Kort HSM. eHealth technology competencies for health professionals working in home care to support older adults to age in place: outcomes of a two-day collaboration workshop. Med 2 0 2013;2(2):e10. https://dx.doi.org/10.2196%2Fmed20.2711

Browning SV, Tullai-McGuinness S, Madigan E, Strunk C. Telehealth: is your staff ready to implement? A descriptive exploratory study of readiness for this technology in home health care. Home Healthc Nurse 2009;27(4):242–8. https://doi.org/10.1097/01.nhh.0000349911.12860.f2

Eläketurvakeskus. Suomen eläketurvajärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Eläkekysymysten asiantuntijaraportti. Helsinki: Eläketurvakeskus, 2013.

Etänä Enemmän – sote-työ uudistuu -hanke. Internet: https://www.etanaenemman.fi (viitattu 26.6.2020).

European Commission. Progress and key challenges in the delivery of adequate ad sustainable pensions in Europe. Bryssels: European Commission, 2010.

Forsberg K, Intosalmi H, Nordlund M, Suhonen S. Ikäteknologiasanasto. KÄKÄTE-raportteja 3/2014.

Guise V, Wiig S. Perceptions of telecare training needs in home healthcare services: a focus group study. BMC Health Serv Res 2017;17:e164. https://doi.org/10.1186/s12913-017-2098-2

Hahtela N. Sairaanhoitajien työolobarometri 2018. 2019. Internet: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/tyoolobarometri_2018_web-1.pdf (viitattu 26.6.2020).

Hammar T, Mielikäinen L, Alastalo H. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 44/2018.

Helsingin kaupungin etähoito. 2020. Internet: https://www.hel.fi/palvelukeskus/fi/kotiin-tuotettavat-palvelut/Etahoito/ (viitattu 26.6.2020).

Husebø AML, Storm M.2014. Virtual visits in home health care for older adults. Sci World J 2014: e689873. https://doi.org/10.1155/2014/689873

Koivisto, T, Koroma, J, Ruusuvuori, J. Teknologian hyödyntäminen ja etäpalvelut työterveyshuollossa – ammattilaisten näkökulma. FinJeHeW 2019;11(3):183–197. http://dx.doi.org/10.23996/fjhw.77370

Kröger T, van Aerschot L, Puthenparambil JM. Hoivatyö muutoksessa: suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto, 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7372-8

Kröger T, van Aerschot L, Puthenparambil JM. Ikääntyneiden hoivaköyhyys. Yhteiskuntapolitiikka 2019;84(2):124–34. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041011854

Laine M, Kokkinen L. Terveys- ja sosiaalipalvelut. Teoksessa: Kauppinen T, Mattila-Holappa P, Perkiö-Mäkelä M, Saalo A, Toikkanen J, Tuomivaara S, ym. toim. Työ ja terveys Suomessa 2012: seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Helsinki: Työterveyslaitos, 2013: 202–7. https://urn.fi/URN:[ISBN%20(pdf)%20978-952-261-302-8]

OECD. OECD recommends Finland to do more to help older people stay in work 2020. 2017. Internet: https://www.oecd.org/finland/oecdrecommendsfinlandtodomoretohelpolderpeoplestayinwork.htm (viitattu 26.6.2020).

Olakivi A, van Aerschot L, Puthenparambil JM, Kröger T. Ylikuormitusta, lähijohtajan tuen puutetta vai vääränlaisia tehtäviä: miksi yhä useammat vanhustyöntekijät harkitsevat työnsä lopettamista? Yhteiskuntapolitiikka 2021;86(2):141–54. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041510496

Paakki T, Varila R. Osatyökykyisen hoitohenkilökunnan kokemus etähoivan merkityksestä työtyytyväisyyteen. Teoksessa: Kunnari M, toim. Etätyön monet mahdollisuudet. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu, 2019. Internet: https://www.lapinamk.fi/loader.aspx?id=870c85a8-19ae-4d30-90a1-70ea8f26b649 (viitattu 26.6.2020).

Postema TRF, Peeters JM, Friele RD. Key factors influencing the implementation success of home telecare application. Int J Med Inform 2012;81(6):415–23. https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2011.12.003

STM. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:3.

STM. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6.

STM. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2016. Internet: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf (viitattu 26.6.2020).

Suomen virallinen tilasto. Vanheneva väestö ja alhainen työllisyys korkean huoltosuhteen taustalla. 2018. Internet: http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/vanheneva-vaesto-ja-alhainen-tyollisyys-korkean-huoltosuhteen-taustalla/ (viitattu 12.10.2020).

Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi, 2018.

Turja T. Accepting robots as assistants: a social, personal, and principled matter. Tampere University Dissertations 174. Tampere, 2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1351-7

Trydegård GB. Care work in changing welfare states: Nordic care workers’ experiences. Eur J Ageing 2012;9:119–29. https://doi.org/10.1007/s10433-012-0219-7

Valtiovarainministeriö. Julkisen hallinnon digitalisaatio. 2019. Internet: https://vm.fi/digitalisaatio (viitattu 15.9.2019).

van Houwelingen CTM, Moerman AH, Ettema RGA, Kort HSM, ten Cate O. Competencies required for nursing telehealth activities: a Delphi-study. Nurse Educ Today 2016;39:50–62. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2015.12.025

Vilkman U. Etäjohtaminen: tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Talentum, 2016.