Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen – integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Kirjoittajat

• Terhi Myller Karelia-ammattikorkeakoulu
• Mari Mynttinen Siun sote, Ilo asua – ikääntyvien asumisen kehittämisen hanke

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.128180

Avainsanat:

asuminen, ikääntyneet

Abstrakti

Tutkimuksemme tavoitteena on kuvata ikääntyneiden kotona asumiseen liittyviä tekijöitä. Kysymme, minkälaiset tekijät tukevat ikääntyneiden kotona asumista. Integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa käytimme kansallista tietokanta Finnaa. Aineiston muodostivat 20 vuosina 2013–2023 julkaistua, ikääntyvien kotona asumista käsittelevää tutkimusta. Analysoimme aineiston teoriaohjaavalla teemoittelulla. Analyysiä ohjasivat ikääntyneiden asumisen sosioekologinen mikro-, meso- ja makrojaottelu sekä WHO:n ikäystävällisen asumisen malli. Tulosten mukaan kotona asumisen tukeminen käsittää ikääntyneen arjen huomioinnin kokonaisvaltaisesti. Keskeisiä asioita ovat ikäystävälliset yhteisöt ja asuinympäristöt sekä sosiokulttuurisen työotteen vahvistaminen asumisessa, palveluissa ja asumisen ennakoinnissa. Lisäksi huomiota on syytä kiinnittää ikääntyneen terveydentilan heikkenemiseen, palveluiden puuttumiseen tai riittämättömyyteen sekä sosiaalisten suhteiden puutteista johtuvaan yksinäisyyteen. Tulosten pohjalta esitämme toimenpide-ehdotuksia, joita voidaan hyödyntää hyvinvointialueilla ja kunnissa ikääntyneiden kotona asumisen ennakoinnissa, suunnittelussa ja tukemisessa.

Supporting living at home for older people – A literature review

This study aims to describe elements related to older people’s at-home living arrangements to foresee their future living. For a literature review, electronic searches were carried out using the Finna national database. Twenty studies were identified and analysed by using an abductive thematic method. Both the socio-ecological framework of micro-, meso- and macro-criteria and the age-friendly housing model of the WHO were utilized in the analysis. According to the results, supporting living at home comprises comprehensive consideration of older people’s everyday life needs, which includes multiple elements. It is important to focus on age-friendly communities and living environments and strengthen the socio-cultural work attitude in housing, services, and anticipation of living arrangements. Additionally, attention should be paid to older people’s health issues, lack of services, and loneliness due to deficiencies in social relationships. The results can be used in wellbeing services counties and municipalities to foresee, plan, and support older people living at home.

Lähdeviitteet

Booker SQ. Living with pain in ‘age-(un)friendly’ housing environments: a qualitative study with African American older adults. Geriatr Nurs 2021; 42(6):1294–302. https://doi.org/10.1016/j.gerinurse.2021.08.017

Fink A. Conducting research literature reviews: from the Internet to paper. London: Sage, 2021.

Granehaim UH, Lundman B. Qualitative content analysis in nursing research: concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Educ Today 2004;24(2):105–12. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2003.10.001

Herbert C, Molinsky JH. What can be done to better support older adults to age successfully in their homes and communities? Health Aff 2019;38(5):860–4. https://doi.org/10.1377/hlthaff.2019.00203

Ikäinstituutti. Asumisen ennakoinnissa tarvitaan kaikkien panosta. 2022. Internet: https://www.ikainstituutti.fi/asuminen-ja-ymparisto/asumisen-ennakoinnissa-tarvitaan-kaikkien-panosta/ (viitattu 20.2.2023).

Jolanki OH. Senior housing as a living environment that supports well-being in old age. Front Public Health 2021;8:e589371. https://doi.org/10.3389/fpubh.2020.589371

Jolanki OH, Suhonen R, Rappe E. Hyvinvointia ja osallisuutta asuinympäristöjä kehittämällä. Gerontologia 2020;34(4):349–53. https://journal.fi/gerontologia/article/view/99634

Josefsson K, Mäkelä M, Gerasin A, Ranta O, Havulinna S, Noro A. Millaisia tavoitteita iäkäs kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoidon asiakas asettaa hoidolleen? Gerontologia 2021;35(3):217–30. https://doi.org/10.23989/gerontologia.99232

Kangassalo R, Teeri, S. Yksinäisyys kotona asuvien iäkkäiden elämässä. Gerontologia 2017;31(4):278–90. https://doi.org/10.23989/gerontologia.63106

Kemperman A, van den Berg P, Weijs-Perrée M, Uijtdewillegen CG. Loneliness of older adults: social network and the living environment. Int J Environ Res Public Health 2019;16(3):e406. https://doi.org/10.3390/ijerph16030406

Kivekäs E, Kekäläinen H, Kaija-Kortelainen M, Kinnunen A, Kämäräinen P. Aallosvirta V, Saranto, K. Hyvinvointiteknologia kotihoidossa – myönteinen odotus teknologian hyödyistä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 2020;12(3):229–40.

Kondo, S. Ageing in place: potentials and restrictions: a case study of the living environment for older people in Oulu. Oulu: University of Oulu, 2015. http://urn.fi/urn:isbn:9789526210131

Kortelainen J, Oosi O, Luukkonen T, Luomala N, Välikangas K, Hätälä J, ym. Ikääntyneiden asuminen: ennakointi ja varautuminen kunnissa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-033-2

Kuntaliitto. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö ja yhdyspinnat. 2022. Internet: https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sote-uudistus-ja-kuntaliitto/sote-muutostuki/kuntien-ja-hyvinvointialueiden-yhteistyo-ja-yhdyspinnat (viitattu 20.1.2023).

Kuusela M, Korhonen A, Liski-Markkanen S, Marjomaa T. Selvitys järjestöjen toiminnasta ikääntyneiden asumisen ennakoinnin tukena. TTS Työtehoseura, Ympäristöministeriö, 2021.

Lachal J, Revah-Levy A, Orri M, Moro MR. Metasynthesis: an original method to synthesize qualitative literature in psychiatry. Front Psychiatry 2017;8:e269. https://doi.org/10.3389%2Ffpsyt.2017.00269

Lak A, Rashidghalam P, Myint PK, Bradaran HR. Comprehensive 5P framework for active aging using the ecological approach: an iterative systematic review. BMC Public Health, 2020;20:e33. https://doi.org/10.1186/s12889-019-8136-8

Laki hyvinvointialueesta 611/2021.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 2012/980.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021.

Lane, AP, Hou Y, Wong CH, Yuen B. Cross-sectional associations of neighborhood third places with social health among community-dwelling older adults. Soc Sci Med 2020;258:e113057. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2020.113057

Luciano A, Pascale F, Polverino F, Pooley A. Measuring age-friendly housing: a framework. Sustainability 2020;12(3):e848. https://doi.org/10.3390/su12030848

Peltomäki P. Kotona asuvan ikäihmisen perheen hyvä vointi: fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus. Tampere: Tampere University Press, 2014. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9524-3

Pulkki J, Tynkkynen LK, Jolanki O. Aktivoivat, muuttuvat ja sopimattomat vanhenemisen paikat: analyysi vanhuspalvelulain lähetekeskustelusta. Yhteiskuntapolitiikka 2017;82(1):45–54. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201702161700

Rahikka A. Ikääntyneiden yhteisöllistä ja välimuotoista asumista koskeva selvitys. Miina Sillanpään Säätiö, 2022. Internet: https://www.miinasillanpaa.fi/wp-content/uploads/2022/01/Tuusulan-esiselvitys_final-220921.pdf (viitattu 10.2.2023).

Rappe E, Kotilainen H, Rajanieni J, Topo P. Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö. Helsinki: Ympäristöministeriö, 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4806-4

Riekkinen-Tuovinen S. Sosiokulttuurista vanhustyötä paikantamassa: tutkimus erilaisissa vanhusten asumisympäristöissä. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2703-3

Rinehart, KE. Abductive analysis in qualitative inquiry. Qual Inq 2021;27(2):303‒11. https://doi.org/10.1177/1077800420935912

Rusinovic KM, van Bochove M,van de Sande JFL. Senior co-housing in the Netherlands: benefits and drawbacks for its residents. Int J Environ Res Public Health 2019;16(19):e3776. https://doi.org/10.3390/ijerph16193776

Röhr S, Rodriguez FS, Siemensmeyer R, Müller F, Romero-Ortuno R, Riedel-Heller SG. How can urban environments support dementia risk reduction? A qualitative study. Int J Geriatr Psychiatry 2022;37(1). https://doi.org/10.1002/gps.5626

Salminen A. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja joihinkin hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopisto, 2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-082-5

Saloranta E, Rappe E, Rajaniemi J, Borodulin K. Ryhmäliikunta iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukena. Gerontologia 2022;36(1):70–82. https://doi.org/10.23989/gerontologia.109087

Shenton AK. Strategies for ensuring trustworthiness in qualitative research projects. Educ Inf 2004;22(2):63–75. https://doi.org/10.3233/EFI-2004-22201

Siira H. Ikääntyneiden näkövammaisten henkilöiden näönkuntoutus, terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät: kahden vuoden monimenetelmäinen seurantatutkimus. Oulu: Oulun yliopisto, 2021. http://urn.fi/urn:isbn:9789526229225

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, [790/2022].

Soukkio P, Suikkanen S, Kääriä S, Kautiainen H, Sipilä S, Kukkonen-Harjula K, Hupli M. Effects of 12-month home-based physiotherapy on duration of living at home and functional capacity among older persons with signs of frailty or with a recent hip fracture ‒ protocol of a randomized controlled trial (HIPFRA study). BMC Geriatr 2018;18(1):e232. https://doi.org/10.1186/s12877-018-0916-y

Stephens C, Allen J. Older people as active agents in their neighborhood environments: moving house can improve quality of life. Gerontologist 2022;62(1):56–65. https://doi.org/10.1093/geront/gnab065

Stolt M, Koskenniemi J, Katajisto J, Hupli M, Jartti L, Suhonen R, Leino-Kilpi H. Muistihäiriöitä sairastavien iäkkäiden henkilöiden elämänlaatu kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa.

Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2015;52(1):62–77. https://journal.fi/sla/article/view/50760

Suikkanen, S. Home-based physical exercise among older adults with signs of frailty: emphasis on days lived at home, utilization of social and health care services, quality of life, physical functioning, and severity of frailty. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2022. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9245-3

Tattari M, Suhonen R, Stolt M. Kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden kokemukset fyysisen toimintakykynsä ja itsenäisyytensä ylläpitämisestä. Gerontologia 2021;35(1):51–62. https://doi.org/10.23989/gerontologia.87844

Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi, 2018.

UEF 2023. UEF-Primo ja kansallinen Finna. Internet: https://blogs.uef.fi/tiedonhaku-englanti/uef-finna-ja-kansallinen-finna/ (viitattu 15.6.2023).

Ung-Lanki S, Vartiainen AK, Kollanus V, Lanki T. Helle terveysriskinä: varautuminen ja riskinhallinta hoitolaitoksissa ja kotihoidossa. Gerontologia 2017;31(2):100–15. https://doi.org/10.23989/gerontologia.64223

TENK. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2023. Internet: https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf (viitattu 5.3.2023).

THL. Muuttuvat vanhuspalvelut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023. Internet: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut (viitattu 1.2.2023)

Van Aerschot, L, Eskola P, Aaltonen M. Muistisairaiden ja puoliso-omaishoitajien kokemuksia tuen riittämättömyydestä. Gerontologia 2021;35(3):264–82. https://doi.org/10.23989/gerontologia.99262

Verma I. Housing design for all? The challenges of ageing in urban planning and housing design – the case of Helsinki. Helsinki: Aalto University, 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8623-1

Wallin A. Ikääntyvä kerrostalolähiö ja sen eläkeläisnaiset. Yhteiskuntapolitiikka 2014;79(5):509–20. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201502091545

WHO. Global age-friendly cities: a guide. World Health Organization, 2007. Internet: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/43755/9789241547307_eng.pdf?sequence=1&isAllowed=y (viitattu 12.1.2023).

Virkola E. Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja ‒ muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5568-7

Ylinen S, Valokivi H, Rissanen S, Kalliomaa-Puha L. Itsemurhariskissä olevan ikäihmisen kanssa työskentelyssä vaaditut taidot sosiaalityössä – katsaus kansainväliseen tutkimukseen. Gerontologia 2019;33(4):155–70. https://doi.org/10.23989/gerontologia.84416

Ympäristöministeriö. Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma 2020–2022. 2022a. Internet: https://ym.fi/documents/1410903/38439968/Ikaantyneiden_asumisen_toimenpideohjelma_FI-52565ACB_21A7_4EB5_B5E1_99651279528D-159518.pdf/52eb690c-1d88-17c4-a571-9d0054ff7961/Ikaantyneiden_asumisen_toimenpideohjelma_FI-52565ACB_21A7_4EB5_B5E1_99651279528D-159518.pdf/Ikaantyneiden_asumisen_toimenpideohjelma_FI-52565ACB_21A7_4EB5_B5E1_99651279528D-159518.pdf?t=1603259593212 (viitattu 20.1.2023).

Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriöltä avustusta ikääntyneiden asumisen kehittämishankkeille. 2022b. Internet: https://ym.fi/-/ymparistoministeriolta-avustusta-ikaantyneiden-asumisen-kehittamish (viitattu 1.2.2023).