Sitovaa vapautta – ikäihmisten perhehoitajien kokemuksia tehtävästään

Kirjoittajat

• Minna Laine Perhehoitoliitto ry
• Sini Eloranta Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Oulun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.115278

Avainsanat:

Ikäihmisen perhehoito, perhehoitaja, perhehoitajuus, ikäihminen, perhekoti, perhehoito

Abstrakti

Kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan lisääntyy Suomessa, mutta kuntien on vaikea saada toimeksiantosuhteisia perhehoitajia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikäihmisten perhehoitajien antamia merkityksiä perhehoitajuudelle. Tutkimusaineisto koostui kymmenen perhehoitajan haastatteluista. Fenomenologisen analyysin tuloksena syntyi yleinen, perhehoitajien kokemuksia kuvaava merkitysverkosto. Merkitysverkosto kuvaa, miten perhehoitajat määrittelivät perhehoitajuutta, perhehoitajana aloittamisen syitä sekä sitä, millaisia kokemuksia heillä oli arjesta ja keskeisistä vastuistaan. Merkitysverkosto kuvaa myös perhehoitajaa kuormittavia ja voimavaroja lisääviä tekijöitä, jotka vaikuttavat perhehoitajana jatkamisen edellytyksiin. Tutkittavien kokemuksissa perhehoitajuus näyttäytyi merkityksellisenä tehtävänä, jonka itsenäisyyttä arvostettiin. Perhehoitajuutta kuvattiin elämäntapana, arjen elämisenä yhdessä ikäihmisen kanssa sekä ihmissuhteena, joka oli myös toimeentulon turvaava työ. Perhehoitoon toimeentulona liittyi epävarmuuksia. Perhehoitajien toimintaedellytykset tulee turvata, mikäli perhehoitajien saatavuutta halutaan lisätä. Tutkimuksen mukaan keskeisiä tekijöitä ovat: riittävä perhehoitajan tuki, taloudellisen epävarmuuden lieventäminen, vapaan turvaaminen ja oikein kohdennetut sijoitukset. Osa näistä edellyttää yhteiskunnallisia päätöksiä, mutta perhehoitajat kokevat myös kuntien työntekijöiden olevan tärkeässä asemassa epävarmuuksien lieventämisessä.

Freedom that binds – adult foster carers’ perceptions of foster care

 There is increasing interest towards adult foster care in Finland, but municipalities have difficulties recruiting adult foster carers working as independent contractors. The aim of this study was to provide more information and deepen our understanding of adult foster care. The study material consisted of interviews with ten adult foster carers. As a result of phenomenological analysis, a general network of meanings was generated, describing the experiences of adult foster carers. The network of meanings describes how adult foster carers define adult foster care, the reasons for becoming adult foster carers, and their experiences of everyday life and key responsibilities. The network of meanings also describes the factors that burden and empower adult foster carers and affect the preconditions for continuing to work as adult foster carers. In the experience of the interviewees, providing adult foster care was seen as a meaningful task and they appreciated the independence it involved. Being an adult foster carer was described as a lifestyle, sharing one's everyday life with the elderly person, and as a human relationship, which is also a job and livelihood. As a livelihood, adult foster care was associated with uncertainty. If there is a desire to increase the availability of adult foster care, its preconditions must be ensured. In the study, the importance of support for the adult foster carer, minimizing economic uncertainty, ensuring sufficient time off, and correct placement of care recipients were identified as factors providing security for the adult foster carer. Some of these call for decisions on a societal scale, but adult foster carers also feel that municipal employees have a key role in alleviating the uncertainties. 

Lähdeviitteet

Brookes N, Callaghan L. What next for shared lives? Family-based support as a potential option for older people. J Care Serv Manag 2013;7(3):87–94. https://doi.org/10.1179/1750168714Y.0000000029

Brookes N, Palmer S, Callaghan L. “I live with other people and not alone”: a survey of the views and experiences of older people using Shared Lives (adult placement). Work Older People 2016;20(3):179–86. https://doi.org/10.1108/WWOP-03-2016-0005

Chammem R, Domi S, Schott A. Perceptions and experiences of older persons in two types of institution in France: foster care family institution and medico-social one. Front Public Health 2021;9:e684776. https://doi.org/10.3389/fpubh.2021.684776

Finne-Soveri H. Muuttuva maailma, muuttuva vanhuus. Duodecim 2017;133(2):215–9. https://www.duodecimlehti.fi/duo13510

Giorgi A. The descriptive phenomenological method in psychology: a modified Husserlian approach. Pittsburgh, Pennsylvania: Duquesne University Press, 2009.

Hallikainen M, Immonen A, Pihlakari P, Mönkäre R, toim. Muistisairaan hoito. Helsinki: Duodecim. 2019.

Hirsjärvi S, Hurme H. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus, 2018.

Hoppania HK, Karsio O, Näre L, Olakivi A, Sointu L, Vaittinen T, Zechner M. Hoivan arvoiset: vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus, 2016.

Kakkori L, Huttunen R. Fenomenologia, hermeneutiikka ja fenomenogafinen tutkimus. Teoksessa: Saari A, Jokisaari OJ, Värri VM, toim. Ajan kasvatus: kasvatusfilosofia aikalaiskritiikkinä. Tampere: Tampere University Press, 2014:367–400.

Laine T. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa: Valli R. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja tutkimusmenetelmiin. 5. uudistettu ja täydennetty painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 2018:29–50.

Lehtomaa M. Fenomenologisen kokemuksen tutkimus: haastattelu, analyysi, ymmärtäminen. Teoksessa: Perttula J, Lahomaa T, toim. Kokemuksen tutkimus, merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2008:163–94.

Leinonen E. Ikääntyneiden perhehoito Suomessa ja Englannissa. Teoksessa: Jolanki O, Leinonen E, Rajaniemi J, Rappe E, Räsänen T, Teittinen O, Topo P. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston kansia, 2017:105–11. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-415-3

Leinonen E. Perhehoitoa paikantamassa: ikääntyneiden perhehoito formaalin ja informaalin rajalla. JYU dissertations 268. Jyväskylä: Jyväskylä University, 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8255-3

Leinonen E. Caring in space: the boundaries between public and private spaces in Finnish adult foster care homes. Ageing Soc 2021;41(5):1184–201. https://doi.org/10.1017/S0144686X19001831

Leinonen R. Sähköpostivastaus: Leinonen Raija, ikäihmisten perhehoidon asiantuntija, Perhehoitoliitto ry. Ikäihmisten kotona annettava perhehoito. 7.4.2021.

Leinonen R, Kuukkanen M. Adult foster care of older people. Int J Care Caring 2020;4(3):441–6. https://doi.org/10.1332/239788220X15864994310333

Leppäaho S, Kehusmaa S, Jokinen S, Luomala O, Luoma ML. Iäkkäiden perhehoidon tilanne – Omais- ja perhehoidon kysely 2018. Teoksessa: Noro A, toim. Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018: päätelmät ja suositukset jatkotoimiksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2019:37–43. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4022-2

Lukkarinen H. Ihmisten kokemukset hoitotieteellisenä tutkimusilmiönä: fenomenologinen lähestymistapa. Teoksessa: Janhonen S, Nikkonen M, toim. Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. 2. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2003:116–64.

Martela F, Hakanen J, Hoang N, Vuori J. Itseohjautuvuus ja työn imu Suomessa – onko itseohjautuvuus työhyvinvoinnin vai -pahoinvoinnin lähde? Helsinki: Aalto University. Internet: https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2021-04/ItseohjautuvuusJaTyonImuSuomessa.pdf (viitattu 20.2.2022).

Nikander P. Tarkistuslista haastattelututkimuksen tekijöille. Teoksessa: Hyvärinen M, Nikander P, Ruusuvuori J, toim. Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 2017:445–8.

Noro A, toim. Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018: päätelmät ja suositukset jatkotoimiksi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4022-2

Ojalehto K. Aidon hoivan hinta – henkilökohtaistunut vastuu ja epävarmuus perhehoidossa. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, 2020.

Perhehoitolaki 263/2015. Internet: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150263 (viitattu 9.2.2022).

Perhehoitoliitto. Hyvää perhehoitoa ikäihmisille: toimeksiantosuhteisen perhehoidon tietopaketti. 4. uudistettu painos. Jyväskylä: Perhehoitoliitto ry, 2019. Internet: https://indd.adobe.com/view/e49bca39-f540-435f-97a5-fd66592ecc63 (viitattu 20.2.2022)

Perhehoitoliitto. Sosiaaliturvakysely perhehoitajille. Perhehoitoliitto ry: Julkaisematon lähde, 2020.

Perttola L. Asiakkaan etu vanhuspalveluja kokevissa soveltamisohjeissa. Oikeus 2017;46(1):8–34.

Perttola L. Kynnyksen yli: julkisoikeudellinen tutkimus vanhuspalveluiden saamisen edellytyksistä. Acta Wasaensia 437. Vaasa: Vaasan yliopisto, 2019.

Perttula J. Kokemus psykologisena tutkimuskohteena: johdatus fenomenologiseen psykologiaan. Tampere: Suomen fenomenologinen instituutti, 1995.

Perttula J. Kokemuksesta tiedoksi: fenomenologisen metodin uudelleen muotoilua. Kasvatus 2000(5):428–42.

Perttula J. Kokemus ja kokemuksen tutkimus: fenomenologisen erityistieteen tieteenteoria. Teoksessa: Perttula J, Latomaa T, toim. Kokemuksen tutkimus, merkitys – tulkinta – ymmärtäminen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2008:115–62.

Ruusuvuori J, Nikander P, Hyvärinen M. Haastattelun analyysin vaiheet. Teoksessa: Ruusuvuori J, Nikander P, Hyvärinen M, toim. Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino, 2010:9–36.

Rytkönen A. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä. Acta Universitatis Tamperensis 2410. Tampere: Tampere University Press, 2018.

Simonen J, Heikkilä A, Westinen J. Työn sukupolvet: tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä. E2 tutkimus, 2021. Internet: https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/sukupolvien-huolet-ja-voimat/tyon-sukupolvet/tyon-sukupolvet-raportti-final-12.4.2021.pdf (viitattu 10.1.2022).

Sotkanet. Ikäihmisten perhehoidon tilastot 2010–2020. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi 2005–2020. Internet: https://sotkanet.fi (viitattu 3.8.2021).

STM. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

THL. Ikääntyminen. Omaishoito ja perhehoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020. Internet: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/omaishoito-ja-perhehoito (viitattu 13.7.2020).

Tietosuojalaki 1050/2018. Internet: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050 (viitattu 18.2.2022).

Vanhuspalvelulaki 980/2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Internet: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 (viitattu 9.2.2022).

Vuori, J. Vapautta, vastuuta, valtaa: fenomenografinen tutkimus itseohjautuvuudesta. Työelämän tutkimus 2021;19(3):348–71. https://doi.org/10.37455/tt.98465

YM. Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet. Helsinki: Ympäristöministeriö, 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-192-4

Young C, Hall A, Gonçalves-Bradley D, Quinn T, Hoo L, van Munster B, Stott DJ. Home or foster home care versus institutional long-term care for functionally dependent older people. Cochrane Database Syst Rev 2017;4(4):CD009844. https://doi.org/10.1002/14651858.CD009844.pub2