Sitovaa vapautta – ikäihmisten perhehoitajien kokemuksia tehtävästään

Kirjoittajat

• Minna Laine Perhehoitoliitto ry
• Sini Eloranta Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Oulun yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.115278

Avainsanat:

Ikäihmisen perhehoito, perhehoitaja, perhehoitajuus, ikäihminen, perhekoti, perhehoito

Abstrakti

Kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan lisääntyy Suomessa, mutta kuntien on vaikea saada toimeksiantosuhteisia perhehoitajia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikäihmisten perhehoitajien antamia merkityksiä perhehoitajuudelle. Tutkimusaineisto koostui kymmenen perhehoitajan haastatteluista. Fenomenologisen analyysin tuloksena syntyi yleinen, perhehoitajien kokemuksia kuvaava merkitysverkosto. Merkitysverkosto kuvaa, miten perhehoitajat määrittelivät perhehoitajuutta, perhehoitajana aloittamisen syitä sekä sitä, millaisia kokemuksia heillä oli arjesta ja keskeisistä vastuistaan. Merkitysverkosto kuvaa myös perhehoitajaa kuormittavia ja voimavaroja lisääviä tekijöitä, jotka vaikuttavat perhehoitajana jatkamisen edellytyksiin. Tutkittavien kokemuksissa perhehoitajuus näyttäytyi merkityksellisenä tehtävänä, jonka itsenäisyyttä arvostettiin. Perhehoitajuutta kuvattiin elämäntapana, arjen elämisenä yhdessä ikäihmisen kanssa sekä ihmissuhteena, joka oli myös toimeentulon turvaava työ. Perhehoitoon toimeentulona liittyi epävarmuuksia. Perhehoitajien toimintaedellytykset tulee turvata, mikäli perhehoitajien saatavuutta halutaan lisätä. Tutkimuksen mukaan keskeisiä tekijöitä ovat: riittävä perhehoitajan tuki, taloudellisen epävarmuuden lieventäminen, vapaan turvaaminen ja oikein kohdennetut sijoitukset. Osa näistä edellyttää yhteiskunnallisia päätöksiä, mutta perhehoitajat kokevat myös kuntien työntekijöiden olevan tärkeässä asemassa epävarmuuksien lieventämisessä.

Freedom that binds – adult foster carers’ perceptions of foster care

 There is increasing interest towards adult foster care in Finland, but municipalities have difficulties recruiting adult foster carers working as independent contractors. The aim of this study was to provide more information and deepen our understanding of adult foster care. The study material consisted of interviews with ten adult foster carers. As a result of phenomenological analysis, a general network of meanings was generated, describing the experiences of adult foster carers. The network of meanings describes how adult foster carers define adult foster care, the reasons for becoming adult foster carers, and their experiences of everyday life and key responsibilities. The network of meanings also describes the factors that burden and empower adult foster carers and affect the preconditions for continuing to work as adult foster carers. In the experience of the interviewees, providing adult foster care was seen as a meaningful task and they appreciated the independence it involved. Being an adult foster carer was described as a lifestyle, sharing one's everyday life with the elderly person, and as a human relationship, which is also a job and livelihood. As a livelihood, adult foster care was associated with uncertainty. If there is a desire to increase the availability of adult foster care, its preconditions must be ensured. In the study, the importance of support for the adult foster carer, minimizing economic uncertainty, ensuring sufficient time off, and correct placement of care recipients were identified as factors providing security for the adult foster carer. Some of these call for decisions on a societal scale, but adult foster carers also feel that municipal employees have a key role in alleviating the uncertainties.