Nucu™- hyvinvointialusta omaishoitajien ja ikääntyneiden omaishoidettavien elämänlaadun tukena

Kirjoittajat

• Suvi Tikkanen Oulun kaupunki ja Oulun yliopisto
• Heidi Siira Oulun yliopisto
• Sinikka Lotvonen Oulun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.116356

Avainsanat:

teknologia, hyvinvointi, elämänlaatu, omaishoito, iäkäs

Abstrakti

Omaishoitoa on yhteiskunnassamme tärkeää kehittää ja tukea erilaisin palveluin, koska sen vaikutukset ovat inhimillisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Erilaisten teknologioiden avulla voidaan tukea omaishoitotyötä sekä hoitajien ja hoidettavien toimintakykyä ja elämänlaatua. Tässä määrällisessä pilottitutkimuksessa käytettiin Nucu™-hyvinvointialustaa, johon ladattiin sisällöksi kotivoimistelua, rentoutusharjoitteita, musiikkia ja luonnonääniä. Tutkimuksessa kartoitettiin omaishoitajien (n=20) ja -hoidettavien (n=20) Nucu™-hyvinvointialustan käyttökokemusta neljän viikon intervention aikana. Lisäksi tarkasteltiin omaishoitajien elämänlaatua ennen ja jälkeen intervention sekä omaishoidettavien elämänlaatua intervention jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin omaishoitajilta EuroHIS-8-elämänlaatumittarin ja Nucu™-käyttökartoituskyselyn avulla. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkittavat käyttivät hyvinvointialustaa intervention aikana yhteensä 1 057 kertaa. Omaishoitajien elämänlaatu parani intervention aikana tilastollisesti merkitsevästi (p=0,048). Yli puolet omaishoitajista koki Nucu™-hyvinvointialustan tukeneen heidän omaa ja omaishoidettavien elämänlaatua. Hyvinvointialusta lisäsi osallistujien yhteisen toiminnan määrää. Omaishoitajat arvioivat, että hoidettavien mieliala ja vireystila paranivat kahdella kolmasosalla ja puolet heistä sai uutta sisältöä päivään. Tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimusta hyvinvointiteknologian mahdollisuuksista parantaa ikääntyneiden elämänlaatua.

Nucu™ ‒ a wellness platform supporting the quality of life of family caregivers and older adults they care for

It is important to develop and support family caregiving in our society through various services, because its effects are humanly and financially significant. Various technologies can be used to support family caregiving and the functional ability and quality of life of caregivers and care recipients. This quantitative pilot study used Nucu™ wellness platforms loaded with home gymnastics, relaxation exercises, music, and natural sounds. The study mapped the experiences of caregivers (n=20) and care recipients (n=20) using the Nucu™ wellness platform during a four-week intervention. In addition, the quality of life of caregivers before and after the intervention and the quality of life of the care recipients after the intervention were examined. The data were collected from caregivers using the EuroHIS-8 instrument and the Nucu™ usage survey. The data were analyzed by statistical methods. Nucu™ wellness platforms were used a total of 1057 times during the intervention. The quality of life of caregivers improved statistically significantly during the intervention (p = 0,048). More than half of caregivers felt that the Nucu™ wellness platforms had supported their own and their care recipient’s quality of life. Nucu™ wellness platforms increased the number of joint activities of the participants. According to the caregivers, the mood and alertness of the care recipients improved by two-thirds and half received new content by the day. The results confirm previous research on the potential of welfare technology to have a positive impact on quality of life.

Lähdeviitteet

Autio T. Puolisoaan hoitavien tunteet omaishoitajakertomusten valossa. Lisensiaatintutkimus. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatieteiden laitos. Kuopio, 2014.

Bom J, Bakx P, Schut F, Doorslaer E. The impact of informal caregiving for older adults on the health of various types of caregivers: a systematic review. Gerontologist 2019;59(5):629‒42. https://doi.org/10.1093/geront/gny137

Cabrera J, Grau C, Arques R, Aran L, Pegueroles A, Riobóo N. Effectiveness of health web-based and mobile app-based interventions designed to improve informal caregiver’s well-being and quality of life: a systematic review. Int J Med Inform 2020;134. https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2019.104003

Changizi M, Kaveh MH. Effectiveness of the mHealth technology in improvement of healthy behaviors in an eldery population – a systematic review. Mhealth 2017;15(3). https://doi.org/10.21037%2Fmhealth.2017.08.06

Elo S, Isola A. Ikääntyneiden haastattelun erityispiirteitä. Hoitotiede 2008;15(4):215‒25.

Finne-Soveri H, Heikkilä R, Mäkelä M, Asikainen J, Vilkko A, Andersson S, ym. Mitä on huomioitava vanhusten laitoshoitoa vähennettäessä. Teoksessa: Noro A, Alastalo H, toim. Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta: Tilanne ennen lain voimaantuloa vuonna 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2014:56‒70.

Forsberg K, Intosalmi H, Nordlund M, Suhonen S. Ikäteknologia-sanasto. KÄKÄTE-raportteja 3/2014. Helsinki.

Hammar T, Mielikäinen L, Alastalo H. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Tutkimuksesta tiiviisti 44. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-252-9

Heikkilä T. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita, 2014.

Holopainen A, Siltanen H. Katsaus muistisairaiden ihmisten elämänlaatuun liittyvistä tekijöistä. Muistiliiton julkaisusarja 1/2015. Helsinki. Internet: https://www.muistiliitto.fi/application/files/5914/8666/3682/Julkaisusarja_1-2015_kansitettu_raportti.pdfb(viitattu 12.7.2022).

Illman S. Sävelsirkku muistisairaan osallisuuden tukijana. Laurea- ammattikorkeakoulu 2017. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111116902

Immonen M, Simila H, Arabiurrutia EA, Manas M, Laguia JB, Garcia CP. Development and user feedback of home technology for preventing falls in older adults. IEEE-EMBS. International Conference on biomedical and Health Informatics 2016. Internet: https://ieeexplore.ieee.org/abstract/document/7455850 (viitattu 19.9.2020).

Kaasalainen K, Neittaanmäki P. Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja, 2018, 63.

Karen M, Van Leeuwen, Miriam S, Van Loon, Fenna A. van Nes, et al. What does quality of life mean to older adults? A thematic synthesis. PLOS ONE 2019;14(3). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0213263

Kasar K, Karaman E. Life in lockdown: social isolation, loneliness and quality of life in the elderly during COVID-19 pandemic: a scoping review. Geriatr Nurs 2021;42(5):1222‒9. https://doi.org/10.1016/j.gerinurse.2021.03.010

Kehusmaa S. Hoidon menoja hillitsemässä: heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmisten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. Sosiaali-ja terveysturvan tutkimuksia 131. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2014.

Kehusmaa S, Autti-Rämö I, Rissanen P. Omaishoidon vaikutus ikääntyneiden hoidon menoihin. Yhteiskuntapolitiikka 2013;72(2):138‒51.

Kroshavi P, Rezvani A, Wiewiora A. The impact of technology on older adults’ social isolation. Comput Hum Behav 2016;63:594‒603. https://doi.org/10.1016/j.chb.2016.05.092

Leikas J, Ailisto H. Ikääntyminen ja teknologia. Teknologian tutkimuskeskus VTT, Research Highlights 14, 2017.

Meseda A, Cibeira N, Lorenzo-López L, González I, Buján A, Labra C, Millán-Calenti JC. Multisensory stimulation and individualized music sessions on older adults with severe dementia: effects on mood, behavior, and biomedical parameters. J Alzheimers Dis 2018;63(4):1415‒25. https://doi.org/10.3233/JAD-180109

Noro A. Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015‒2018: Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2018:61. Helsinki, 2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4022-2

Nucu Oy. 2020. Internet: https://nucu.fi/nucu-hyvinvointialustat/ (viitattu 12.11.2021).

Omaishoitajaliitto. Mitä on omaishoito? 2021. https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/mita-on-omaishoito/ (viitattu 12.11.2021).

Polit DF, Beck CT. Nursing research: generating and assessing evidence for nursing practice. 9. ed. Philadelphia: Wolters Kluwer/Lippincott Wiliams & Wilkins, 2011.

Power M. Development of a common instrument for quality of life. Teoksessa Nosikov A, Gudex C, eds. EUROHIS: Developing common instruments for health surveys. IOS Press, Amsterdam, 2003:145–59. Internet: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0015/101193/WA9502003EU.pdf (viitattu 11.7.2022).

Räsänen R. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoidan ja johtamisen laadun merkitys sille. Acta Universitatis Lapponiensis 210. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2011.

Shim B, Barraso J, Davis I. A comparative qualitative analysis of stories of spousal caregivers of people with dementia: negative, ambivalent, and positive experiences. Int J Nurs Stud 2012;49(2):220‒9. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2011.09.003

STM. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020a. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

STM. Omaishoito. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020b. Internet: https://stm.fi/omaishoito (viitattu 16.11.2020)

TENK. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2012. Internet: https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf (viitattu 15.7.2022).

THL. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018a. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8 (viitattu 15.7.2022).

THL. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Tutkimuksesta tiiviisti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018b. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-252-9

THL. Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020a. Internet: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/indicators/4271 (viitattu 9.9.2020).

THL. Omaishoito ja perhehoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020b. Internet: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/omaishoito-ja-perhehoito (viitattu 12.10.2020).

THL. Hyvinvointi- ja terveyserot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2022. Internet: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi (viitattu 11.7.2022).

Tieland M, Trouwborst I, Clark B. Skeletal muscle performance and aging. J Cachexia Sarcopenia Muscle 2017; 9(1):3‒19. https://doi.org/10.1002/jcsm.12238

TOIMIA-tietokanta. Duodecim terveysportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2020. Internet: https://www.terveysportti.fi/dtk/tmi/koti (viitattu 17.9.2020).

Topo P. Etiikka iäkkäiden ja muistisairautta sairastavien henkilöiden tutkimuksessa. Vastuullinen tiede, Tutkimusetiikka ja tiedeviestintä Suomessa, 2021. Internet: https://vastuullinentiede.fi/fi/etiikka-iakkaiden-ja-muistisairautta-sairastavien-henkiloiden-tutkimuksessa (viitattu 15.7.2022).

Tuomikoski A, Parisod H, Lotvonen S, Välimäki T. Experiences of people with progressive memory disorders participating non-pharmacological interventions: a qualitative systematic review. JBI Evid Synth 2022;20(8):1871‒926. https://doi.org/10.11124/jbies-21-00199

Vaarama M, Mukkila S, Hannikainen-Ingman K. 80 vuotta täyttäneiden elämänlaatu ja elinolot. Teoksessa: Vaarama M, Karvonen S, Kestilä L, Moisio P, Muuri A, toim. Suomalaisten hyvinvointi 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2014:40‒60.

Valenzuela T, Okubo Y, Woodbury A, Lord S, Delbaere K. Adherence to technology-based exercise programs in older adults: a systematic review. J Geriatr Phys Ther 2018;41(1):49‒61. https://doi.org/10.1519/jpt.0000000000000095

Vanhuspalvelulaki 980/2012. Internet: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 (viitattu 9.9.2020).

Verbakel E, Metzelthin S, Kempen G. Caregiving to older adults: determinants of informal caregivers’ subjective well-being and formal and informal support as alleviating conditions. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 2018;73(6):1099‒111. https://doi.org/10.1093/geronb/gbw047

Välimäki T. Family caregivers with of persons with Alzheimer's disease: focusing on the sense of coherence and adoption to caregiving. An ALSOVA follow-up study. Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Health Sciences 116. Kuopio, 2012.

Wessman J, Erhola K, Meriläinen-Porras S, Pieper R, Luoma ML. Ikääntynyt ja teknologia ‒ Kokemuksiani teknologian käytöstä. KÄKÄTE-tutkimuksia 2/2013. Helsinki, 2013.