Työyhteisö ja omavalvonta vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvointia tukemassa

Kirjoittajat

• Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu https://orcid.org/0000-0003-2146-3453
• Eija Janhunen Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Riitta Räsänen Jyväskylän ammattikorkeakoulu

DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.127396

Avainsanat:

työhyvinvointi, vanhuspalvelut, laatu, omavalvonta, tapaustutkimus, yhteiskehittäminen

Abstrakti

Tutkimuksemme kohdentui vanhuspalveluiden henkilöstön työkykyyn. Pyrimme ymmärtämään, miksi ja miten työtä tehdään ammatillisesti hyvällä ja samalla työhyvinvointia vahvistavalla asenteella ja tavalla. Tapaustutkimuksemme kohdistui kahteen vanhuspalveluita tarjoavaan yritykseen. Henkilöstön työkykyä selvitimme Webropol-kyselyllä tutkimuksemme alku- ja loppuvaiheessa. Työkykyä tarkastelimme Työterveyslaitoksen Työkykytalo-mallin mukaisesti. Sen perusta ‒ henkilöstön kokema työkyky ja osaaminen ‒ oli hyvä. Yhteiskehittämisen teemoiksi nousivat arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen ja työyhteisö. Osana tutkimusta toteutimme yli 50 tiimivalmennusta, joissa keskityttiin työhyvinvoinnin edistämiseen laadun omavalvonnan avulla. Henkilöstön kokema työkyky pysyi hyvin samanlaisena kahden vuoden seurantajakson aikana. Selkein muutos tapahtui esihenkilöiden toimintaan liittyvissä kokemuksissa. Esihenkilöt huomioivat työntekijöiden mielipiteet ja reagoivat niihin aiempaa herkemmin. Henkilöstön asenne omaan työhönsä oli positiivinen, mutta työn kuormittavuus ja riittämättömyyden tunne aiheuttivat ristiriitaa omien arvojen kanssa. Toimiva omavalvonta helpottaa työn suorittamista, kun jokainen työntekijä tietää tehtävänsä, vastuunsa ja pelisäännöt organisaation omavalvontasuunnitelmaan perustuen. Työnkuvien selkeyttäminen ja vaikuttavien toimintamallien käyttö lisäävät myös työpaikan houkuttelevuutta, veto- ja pitovoimaa.

Work community and self-monitoring to support the well-being of staff in services for the elderly

Our research focused on the well-being of employees working in services for the elderly and sought to understand why and how to work professionally with a good attitude and in a way that promotes well-being. Our case study was limited to two companies providing services to elderly people. We used a Webropol questionnaire to explore well-being at the beginning and end of our study. We analysed work ability according to the Work Ability model of the Finnish Institute of Occupational Health. Its basis, i.e., the perceived work ability and competence of the employees, was good. Values, attitudes, and motivation as well as leadership and work community, were the themes of co-creation. As a concrete way of working, we conducted more than 50 team coaching sessions focusing on promoting well-being at work through quality self-monitoring. Perceived well-being at work remained very similar over the two-year follow-up period. The most obvious change was in the employees’ perception of their supervisors’ performance. They listened better to the opinions of their employees. Employees were positive about their own work, but the stress and feelings of inadequacy caused by their work were at odds with their own values. We found that effective self-monitoring facilitates well-being at work when everyone knows their role, responsibilities, and rules based on the organisation’s self-monitoring plan. Clarifying job descriptions and using effective procedures also increases the attractiveness, appeal, and retention power of the workplace.