Iäkkäiden asiakkaiden kokemuksia etäkotihoidosta

Kirjoittajat

• Ida Jarnila Sosiaali- ja terveysministeriö
• Sini Eloranta Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Oulun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.130934

Avainsanat:

asiakkuus, etähoito, ikääntyneet, kotihoito

Abstrakti

Tutkimuksessa määritellään etäkotihoidon asiakkuutta ja annetaan tilaa asiakkaiden omille kokemuksille. Aineisto kerättiin syksyllä 2022 suomalaisen kunnan etäkotihoidon asiakkailta ryhmähaastatteluilla, joita toteutettiin kaksi yhteensä kymmenelle asiakkaalle. Aineistosta analysoitiin asiakkuuden erilaisia ilmenemismuotoja ja merkityksiä diskurssianalyysiä hyödyntäen. Etäkotihoidon ikääntyneet asiakkaat eivät olleet itse valinneet etäkotihoitoa, vaan heidät oli valittu asiakkaiksi. Etäkotihoito tuntui sopivan parhaiten asiakkaille, jotka viettivät pääosin aikaa omassa kodissaan ja joilla oli riittävästi tai kohtuullinen määrä myös perinteisiä kotihoidon käyntejä etähoidon rinnalla. Haastatellut asiakkaat olisivat halunneet vaikuttaa enemmän palvelun toteutustapaan, kuten etähoidon määrään suhteessa perinteisiin kotikäynteihin ja yhteydenottoaikaan. Etäkotihoitoa tulisi kehittää jatkossa asiakaslähtöisesti. Asiakkaiden kuulemiseen tulisi luoda selkeät hoitotyön käytännöt. Asiakkaiden arvokasta kokemusasiantuntijuutta kannattaisi hyödyntää etäkotihoidon kehittämisessä. Tulevaisuudessa etäpalvelua tulisi kehittää joustavaksi, paikasta ja ajasta riippumattomaksi, jotta etähoito soveltuisi nykyistä paremmin myös kodin ulkopuolella liikkuville asiakkaille.

Customer experiences of remote home care

The research describes what kinds of experiences older people have about being a client in remote home care. The data were collected in the fall of 2022 from clients of remote home care in one large Finnish city. Two group interviews were conducted with a total of ten customers. The data were qualitatively analyzed using discourse analysis. The clients of remote home care had not chosen remote care for themselves, but they were rather chosen as clients. Remote home care seemed to be most suitable for clients who mainly spent time at home and who also received a reasonable amount of traditional home care as well. Many of the customers interviewed would have liked to have more influence on the content of the service, such as the amount of remote care in relation to traditional home visits as well as the time of contact. In the future, remote care should be developed in a customer-oriented manner. Consistent care practices should be created for the systematic consultation of clients. The valuable expertise of remote care customers should be utilized in the development of remote care. In the future, remote services should be developed to be flexible, independent of place and time, so that remote care would be more suitable than it is now, even for customers who have ability to move outside their home.

Lähdeviitteet

Batsis JA, DiMilia PR, Seo LM, Fortuna KL, Kennedy MA, Blunt HB, et al. Effectiveness of ambulatory telemedicine care in older adults: a systematic review. J Am Geriatr Soc 2019;67(8):1737‒49. https://doi.org/10.1111/jgs.15959

Cook EJ, Randhawa G, Sharp C, Ali N, Guppy A, Barton G, et al. 2016. Exploring the factors that influence the decision to adopt and engage with an integrated assistive telehealth and telecare service in Cambridgeshire, UK: a nested qualitative study of patient ‘users’ and ‘non-users’. BMC Health Serv Res 2016;16:e137. https://doi.org/10.1186/s12913-016-1379-5

Eloranta S. 2009. Supporting older people’s independent living at home through social and health care collaboration. Turku: University of Turku. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4049-3

Eloranta S, Arve S, Viitanen M, Isoaho H. Ikäihmisten psyykkinen hyvinvointi ja psykososiaalisen tuen toteutuminen kotihoidossa. Hoitotiede 2012;24(1):14–26.

Eloranta S, Teeri S, Hoffrén-Mikkola M, Komulainen M, Mikkola T. ”Saan tehdä mitä haluan tehdä, ainut että teen sen nyt etänä” – Työntekijöiden ja esihenkilöiden kokemuksia etäkotihoidosta. FinJeHeW 2023;15(3). https://doi.org/10.23996/fjhw.126911

Gorodeski E, Goyal P, Cox Z, Thibodeau J, Reay R, Rasmusson K, et al. Virtual visits for care of patients with heart failure in the era of COVID-19: a statement from the Heart Failure Society of America. Journal of Cardiac Failure 2020;26(6):448‒56. https://doi.org/10.1016/j.cardfail.2020.04.008

Guise V, Anderson J, Wiig S. Patient safety risks associated with telecare: a systematic review and narrative synthesis of the literature. BMC Health Serv Res 2014;14:e588. https://doi.org/10.1186/s12913-014-0588-z

Hammar T, Alastalo A, Mielikäinen L. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Tutkimuksesta tiiviisti 44/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hawley CE, Genovese N, Owsiany MT, Triantafylidis LK, Moo LR, Linsky AM, et al. Rapid integration of home telehealth visits amidst COVID-19: what do older adults need to succeed? J Am Geriatr Soc 2020;68(11):2431‒9. https://doi.org/10.1111/jgs.16845

Hedman A. Asiakas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Diskurssianalyysi asiakkuudesta Sote-uudistuksen valmisteluraporteissa. Pro gradu -tutkielma. Tampreeen yliopisto, 2018. https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201808162372

Heinonen T, Lindfors P, Nygård CH. Etäkotihoitotyön sisältö ja kuormittavuus sekä mahdollisuudet työurien pidentäjänä. Gerontologia 2022;36(2):128–42. https://doi.org/10.23989/gerontologia.109921

Husebø AML, Storm M. Virtual visits in home health care for older adults. Sci World J 2014:e689873. https://doi.org/10.1155/2014/689873

Jokinen A, Juhila K, Suoninen, E. Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino, 2016.

Josefsson K, Hammar T. Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Karlsen C, Moe CE, Haraldstad K, Thygesen E. Caring by telecare? A hermeneutic study of experiences among older adults and their family caregivers. J Clin Nurs 2019;28(7/8):1300–13. https://doi.org/10.1111/jocn.14744

Karppinen, K. 2019. Onko asiakas korvannut potilaan terveydenhuollossa? Kielikello 3/2019. Internet: https://www.kielikello.fi/-/onko-asiakas-korvannut-potilaan-terveydenhuollossa-(viitattu 30.9.2022).

Kauppinen S, Forsius P, Kainiemi E. Iäkkäiden palvelujen järjestämisen tila hyvinvointialueiden aloittaessa: Vanhuspalvelujen tila -seurannan järjestäjäkyselyn tuloksia 2014–2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-043-9

Kelley LT, Phung M, Stamenova V, Fujioka J, Agarwal, P, Onabajo N, et al. Exploring how virtual primary care visits affect patient burden of treatment. Int J Med Inform 2020;141:e104228. https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2020.104228

Kivekäs E, Kokki, HK, Mäntyselkä P, Saranto K. Turvallisesti kotona ja laitoksessa: Etämonitoroinnin ja smart-pump-teknologian hyödyntäminen infuusiona annettavassa hoidossa -hanke. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto, 2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2440-7

Kohonen I, Kuula-Luumi A, Spoof SK, toim. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa: Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2019. Internet: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf (viitattu 6.9.2022).

Lehtonen L, Hiilamo H, Erhola M, Arajärvi P, Huttunen J, Kananoja A, ym. Valinnanvapaus sote-uudistuksessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018;55(1). https://doi.org/10.23990/sa.69227

Luomanen J, Nikander P. Haavoittuvat haastateltavat? Teoksessa: Hyvärinen M, Nikander P, Ruusuvuori J, toim. Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 2017:287–96.

Niska M, Olakivi A, Vesala K. Haastattelumenetelmän tulkinnat sosiaalitieteellisessä diskurssintutkimuksessa – esimerkkinä laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapa. Teoksessa: Haapanen L, Kääntä L, Lehti L, toim. Diskurssintutkimuksen menetelmistä. On the methods in discourse studies. AFinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2018;11: 93–113.

Ojala J. Valtakunnallinen digiloikka kahdessa viikossa – miten koronavirus räjäytti etähoidon kysynnän Suomessa? 2020. Internet: https://www.videovisit.fi/videovisit-kvartaalikatsaus-q1-2020/ (viitattu 31.8.2022).

Outila M, Jumisko E, Kettunen R. Kotihoidon työntekijöiden ja asiakkaiden välisen vuorovaikutuksen rakentuminen kehysanalyyttinen näkökulma. Gerontologia 2014;28(4):231–49.

Piirainen M. Kotihoidon laatu hoitohenkilökunnan arvioimana. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, 2018. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20180244

Pietilä I. Ryhmäkeskustelu. Teoksessa: Hyvärinen M, Nikander P, Ruusuvuori J, toim. Tutkimushaastattelun käsikirja. Tampere: Vastapaino, 2017:111–30.

Räsänen R. Elämänlaadun monipuolinen huomiointi ja tukeminen käytännön vanhustyössä. Teoksessa: Kulmala J, toim. Hyvä vanhuus: menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. Jyväskylä: PS-kustannus, 2019:18–40.

Saari E, Koivisto T, Koskela I, Känsälä M, Rydman V, Turunen J. Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi. Helsinki: Työterveyslaitos, 2022.

Salminen AL, Hiekkala S, toim. Kokemuksia etäkuntoutuksesta: Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kela, 2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052416890

Saukkonen SM, Mölläri K, Puroharju T. Kotihoito 2020: yli puolella säännöllisen kotihoidon asiakkaista palvelujen käyttö on päivittäistä. Tilastoraportti 27/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021090645178

STM. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020a. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

STM. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020b. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6865-3

Thorogood A, Mäki-Petäjä-Leinonen A, Brodaty H, Dalpé G, Gastmans C, Gauthier S, et al. Consent recommendations for research and international data sharing involving persons with dementia. Alzheimers Dement 2018;14(10):1334‒43. https://doi.org/10.1016/j.jalz.2018.05.011

Toikko T. Vastuullisen asiakkuuden paradigma. Teoksessa: Haverinen R, Kuronen M, Pösö T, toim. Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Tampere: Vastapaino, 2014:161–78.

Valkama K. 2012. Asiakkuuden dilemma: näkökulmia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuuteen. Acta Wasaensia 267. Vaasan yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–476–412–4

Vehko T, Josefsson K, Lehtoaro S, Sinervo T. Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa. Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2018. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-241-3