Muistisairasta puolisoaan hoitavien iäkkäiden omaishoitajien yksinäisyys

Kirjoittajat

• Marjut Lemivaara Tampereen yliopisto
• Jenni Kulmala Tampereen yliopisto
• Mari Aaltonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Jari Pirhonen Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23989/gerontologia.156737

Avainsanat:

omaishoito, iäkäs omaishoitaja, muistisairaus, ikääntyminen, yksinäisyys, sosiaalinen yksinäisyys, emotionaalinen yksinäisyys

Abstrakti

Muistisairaan läheisen hoitaminen kuormittaa monella tavalla omaishoitajan arkea. Iäkkäiden, muistisairasta puolisoaan hoitavien omaishoitajien yksinäisyydestä tiedetään kuitenkin suhteellisen vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko omaishoitajan kokema yksinäisyys yleisempää tai erilaista, mikäli omaishoitoa saavalla puolisolla on muistisairaus, ja ilmeneekö omaishoitajan yksinäisyys erityisesti sosiaalisen tai emotionaalisen yksinäisyyden ulottuvuuksien kautta. Aineistona oli yksinäisyyttä kokevien yli 65-vuotiaiden omaishoitajien otos (n=596) laajemmasta kyselytutkimuksesta (N=954). Tulosten mukaan muistisairasta puolisoaan hoitavat omaishoitajat kokivat yksinäisyyttä selvästi useammin kuin muista syistä puolisoaan hoitavat omaishoitajat. He kokivat itsensä useammin myös täydellisen yksinäisiksi ja kokivat selvästi useammin omaishoitajuuden itsessään aiheuttavan yksinäisyyttä. Sosiaalinen yksinäisyys oli molemmissa ryhmissä yleisempää kuin emotionaalinen yksinäisyys, mikä näkyi voimakkaana kaipuuna muiden ihmisten seuraan. Emotionaalista yksinäisyyttä muistisairasta puolisoa hoitavat omaishoitajat kokivat selvästi useammin myös puolisonsa seurassa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä omaishoitajien tukipalveluita. Muistisairasta puolisoa hoitavilla omaishoitajilla parisuhde ei välttämättä suojaa yksinäisyydeltä, vaan tarvitaan psykososiaalista tukea palvelujärjestelmältä.

Loneliness of older caregivers caring for their spouse with dementia

Caring for a loved one with dementia is stressful and limits the caregiver’s daily life in many ways. However, relatively little is known about the experience of loneliness among older caregivers caring for their spouse with dementia. The purpose of this study was to find out whether the loneliness experienced by the caregiver is more common or different if the person receiving care has dementia, and whether the loneliness of the caregiver manifests through the dimensions of social or emotional loneliness. The data consists of a sample (n=596) of caregivers over 65 who often, sometimes, or rarely experience loneliness. The results of the study showed that caregivers caring for their spouse with dementia felt lonely more often than caregivers caring for their spouse for other reasons. Those caring for a spouse with dementia felt more often than others that caregiving in itself caused loneliness. In both groups, social loneliness was more common than emotional loneliness. Emotional loneliness, especially loneliness in the company of the spouse, was more prevalent among the caregivers caring for a spouse with dementia. Research results can be used when developing support services for older caregivers. It is particularly important to note that for caregivers caring for a spouse with dementia, the relationship and the closeness of the person receiving care do not necessarily protect against experiences of loneliness; instead, they also need psychosocial support from the service system.