Tarve, alttius vai kyky? Eläkeikäiset päijäthämäläiset terveyspalvelujen käyttäjinä
Abstrakti
Artikkelissa tarkastellaan perusterveydenhuollon, yksityisen sektorin ja erikoissairaanhoidon avohoitopalvelujen käyttöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä eläkeikäisten keskuudessa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella vuonna 2012. Purolan ja Andersenin kehittämiä malleja hyödyntäen kysytään, missä määrin käyttöä selittävät tarvetekijöiden ohella hoitoon hakeutumista alttiuttavat ja mahdollistavat tekijät. Lisäksi analysoidaan perusterveydenhuollon ja yksityisten lääkäripalvelujen välistä suhdetta. Artikkeli perustuu Ikihyvä Päijät-Häme -seurantatutkimuksessa kerättyyn kyselyaineistoon sekä siihen yhdistettyihin terveyspalvelujen käyttöä kuvaaviin rekisteritietoihin. Tarkasteluvuonna tutkittavien (n= 2457) ikäjakauma ulottui 62:sta 86 vuoteen. Tutkimuksessa analysoidaan erikseen palvelujen käyttöastetta (vähintään yksi käynti) ja niiden toistuvaa käyttöä (vähintään 4 käyntiä) prosenttiosuuksien ja logististen regressiomallien avulla. Erikoissairaanhoidon avopalvelujen käyttö perustuu ensisijaisesti arvioituun hoidon tarpeeseen. Myös perusterveydenhuollon käyttöä selittävät ensisijaisesti tarvetekijät, mutta myös mahdollistavilla tekijöillä on vaikutusta. Yksityisten lääkäripalvelujen käytössä alttiuttavien ja mahdollistavien tekijöiden merkitys on tarvetekijöitä suurempi. Pääosa yksityislääkärien asiakkaista on käynyt samana vuonna myös terveyskeskuslääkärillä. Yksityiseltä sektorilta haetaan useimmiten perusterveydenhuoltoa täydentäviä erikoislääkärin palveluja.
Abstract
The article describes the use of primary health care, private health services, and public specialist care services among old-age pensioners in the Päijät-Häme hospital district in 2012. It investigates relations between public and private sectors and factors that predict the use of health care. The analysis is based on the models of health care use created by Ronald M. Andersen and Tapani Purola’s research team. The article is based on the survey data of longitudinal GOAL study complemented by register data describing health care use (N = 2457). Separate analyses were made both on those who had at least one consultation hours and on those who had frequent (at least four) consultation hours during a year. According to the results, the use of public specialist care was determined by an evaluated need for care. Use of primary care was mostly explained by need though the municipality of residence was significant, too. Consultations with private doctors, on the contrary, were related to predisposing characteristics and enabling resources of a person. Private sector didn’t replace public primary care, but usually complemented it: people looked from private sector for specialist’s services and consultations which they could not get in public primary care.
