Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua - ikääntyneiden perhehoito Suomessa
Avainsanat:
ikääntyneiden perhehoito, oletukset, WPR, domestikaatioAbstrakti
Tässä artikkelissa tarkastellaan ikääntyneiden perhehoitoa, jolla tarkoitetaan ikääntyneen henkilön lyhyt-, osa-aikais- tai pitkäaikaishoitoa ja asumista perhehoitajan kodissa. Artikkelin tarkoituksena on tunnistaa tekijöitä, jotka ovat perhehoidon taustalla ja joiden varassa perhehoitoa kehitetään ikääntyneiden hoivan yhdeksi vaihtoehdoksi. Lisäksi artikkelissa tarkastellaan perhehoitoa hoivapoliittisena ratkaisuna julkisen ja yksityisen rajalla semiformaaliuden ja (de)domestikaation käsitteiden kautta. Aineistona käytetään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja sekä perhehoito- ja perhehoitajalakeja ja näiden lakien hallituksen esityksiä, joita analysoidaan Carol Bacchin WPR-metodin avulla. Tulosten mukaan ikääntyneiden perhehoidon kehittäminen perustuu yhtäältä oletuksiin siitä, että ikääntyneet haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, ja toisaalta siihen, että kodinomainen palveluratkaisu on parempi niin ikääntyneelle itselleen ja julkiselle taloudelle kuin laitoshoito. Oletukset liittyvät ennen kaikkea kodin ja perheen ensisijaisuuteen hyvän hoivan järjestämisessä. Perhehoidon kehittämisessä ei problematisoida ikääntyneen omia valinnanmahdollisuuksia perhehoitoon pääsemisessä.
Something new, something old, something borrowed – adult foster care for older people in Finland
In this article, a new care and housing service called adult foster care for older people is examined by using Carol Bacchi’s WPR method. The purpose of this article is to identify and analyse the reasons behind the current enthusiasm to develop this service. In addition, adult foster care is analysed as a semiformal and domesticated political solution between public and private spheres. The data consists of proceedings of plenaries of the Finnish Parliament, the Act on Adult Foster Care, the Act on Adult Foster Carer, and proposals of the government. The results show that the development of adult foster care is based on the following assumptions: older people want to live in their own homes for as long as possible, and a home-like service solution is better both for older people themselves and for public economy than traditional long-term service. The main assumption is that home and family are essential in providing good care for older people. However, older peoples’ own freedom of choice is not problematised at all.
