Läheisen rooli kuntoutusprosessissa

Kirjoittajat

  • Niina-Marika Vesa HelppiSeniori, Helsingin kaupunki
  • Minna Stolt Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
  • Jaana Koskenniemi Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
  • Riitta Suhonen Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto

Avainsanat:

perhehoitotyö, vanhusten hoitotyö, roolit, tukimuodot

Abstrakti

Tutkimuksessa kuvattiin läheisen roolia ja tuen tarvetta iäkkään potilaan kotiutuessa arviointi- ja kuntoutusosastolta. Tavoitteena oli ymmärtää kotiutumisprosessia läheisen näkökulmasta sekä muodostaa kuvaus, jossa on tyypitelty läheisen erilaiset roolit, niihin nivoutuvat tekijät ja tuen tarpeet. Tutkimuksessa sovellettiin metodologista triangulaatiota. Tutkimusaineisto kerättiin kotiutuvien henkilöiden nimeämiltä läheisiltä (n=14) teemahaastattelulla ja kyselyllä (COPE-indeksi, Carers of Older People in Europe) viidellä kuntoutusosastolla Etelä-Suomessa. Teemahaastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, ja kyselyn(COPE-indeksin) vastauksia tarkasteltiin vastausvaihtoehtojen lukumäärien sekä kolmella osa-alueella laskettujen pistekeskiarvojen pohjalta. Tutkimuksen tuloksena tuotettiin kuvaus, jossa läheisen rooli jakautui neljään tehtävään: arjen auttaja, edunvalvoja, tukija ja vastuunkantaja. Moni tutkimukseen osallistuneista koki
tarvitsevansa tukea näihin tehtäviin. Rooleissa toimimiseen nivoutuivat läheisen oma elämä, saatu tuki ja roolin mielekkyys. Läheisen rooliin liittyviä tuen tarpeita olivat tuki arjen tehtävissä, roolissa toimimisen tuki sekä rohkaiseva ja sosiaalinen tuki. Tulokset osoittavat läheisen roolin moniulotteisuutta. Jatkotutkimusta tarvitaan
selvittämään läheisen roolien merkitystä ja painotusta kehitettäessä iäkkäiden ihmisten ja heidän läheistensä palveluita.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2018-12-03

Viittaaminen

Vesa, N.-M., Stolt, M., Koskenniemi, J., & Suhonen, R. (2018). Läheisen rooli kuntoutusprosessissa. Gerontologia, 32(3), 163–179. https://doi.org/10.23989/gerontologia.69957