Hoitotyöntekijöiden resilienssi vanhustyön muutoksessa

Kirjoittajat

  • Mirva Katriina Grann Uusimaa

Avainsanat:

vanhustyö,, resilienssi, muutoskokemus, muutos

Abstrakti

Ikääntyneet ihmiset ovat terveydenhuollon suurin asiakasryhmä ja heidän terveysongel-mansa ovat usein monimuotoisia ja toimintakykyyn nopeasti vaikuttavia. Ikääntyneiden hoitotyöhön kohdentuu jatkuvasti muutospaineita sekä organisaation sisältä että ulko-puolelta. Selviytyäkseen ja menestyäkseen hoitotyön yhä kompleksisemmassa tervey-denhuollon toimintaympäristössä, resilienssin vahvistaminen tulisi olla osa sekä organi-saatioiden että yksilöiden ammatillista ja henkilökohtaista strategiaa kaikilla terveyden-huollon tasoilla.

Artikkelissa kuvataan hoitohenkilöstön resilienssiä vanhustyön muutoksessa hoitotyön-tekijöiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluna hoitotyönteki-jöiden (n=7) focus group-ryhmissä (n=2) talvella 2016 ja analysoitiin käyttäen induktii-vista sisällönanalyysia.

Tutkimustulosten mukaan hoitotyöntekijöiden resilienssi ilmenee realismina, merkityk-sellisyytenä ja ratkaisujen rakentamisena. Realismiin kytkeytyy hoitotyöntekijöiden vah-va ammattitaito, rajallisuus ja sen hyväksyntä sekä muuttuviin tilanteisiin sopeutuminen. Merkityksellisyys muodostuu yksilön omista arvoista ja omasta missiosta yhdistettynä rohkeuteen ja positiiviseen asenteeseen. Ratkaisujen rakentamisen elementtejä ovat läs-näolo ja kiireettömyys, sitkeys, joustavuus sekä taito improvisoida ja innovoida. Re-silienssiä voidaan kehittää. Vanhustyössä hoitotyöntekijöiden resilienssin kehittäminen tapahtuu muun muassa toimintaympäristöä ja toimintatapoja, emootioita sekä vapaa-aikaa ja sosiaalista verkostoa kehittämällä.

Osasto
Keskusteluja

Julkaistu

2020-09-18

Viittaaminen

Grann, M. K. (2020). Hoitotyöntekijöiden resilienssi vanhustyön muutoksessa. Gerontologia, 34(3), 277–287. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/gerontologia/article/view/82536