Kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden kokemukset fyysisen toimintakykynsä ja itsenäisyytensä ylläpitämisestä

  • Mervi Tattari Turun yliopisto ja Rauman kaupunki
  • Riitta Suhonen Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki
  • Minna Stolt Turun yliopisto
Avainsanat: ikääntynyt, itsenäisyys, fyysinen toimintakyky, kotona asuminen, haastattelu, hyvinvointi

Abstrakti

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitä merkityksiä ikääntyneet kotona asuvat ihmiset antavat fyysiselle toimintakyvylleen sekä mitä keinoja he kuvailevat fyysisen toimintakykynsä ja itsenäisyytensä ylläpitämiseksi. Tutkimus toteutettiin erään länsisuomalaisen kaupungin vanhuspalveluissa. Tutkimuksessa haastateltiin 14 harkinnanvaraisesti valittua, itsenäisesti kotona asuvaa ikääntynyttä henkilöä. Heillä tuli olla diagnosoituna jokin pitkäaikainen terveysongelma tai -ongelmia. Aineisto kerättiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluna syyskuussa 2014 – tammikuussa 2015 ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Ikääntyneet olivat tyytyväisiä fyysiseen toimintakykyynsä ja itsenäisyyteensä, joita he pyrkivät monipuolisesti edistämään. He kuvasivat fyysistä toimintakykyään muuttuvana ilmiönä, johon vaikuttivat fyysiset rajoitteet ja pelot. Fyysinen toimintakyky kuvattiin tärkeäksi osaksi hyvinvointia. Ikääntyneet toivoivat fyysisen toimintakykynsä ja itsenäisyytensä säilyvän mahdollisimman pitkään ja avun tarpeen pysyvän vähäisenä. Keinoiksi fyysisen toimintakyvyn ja itsenäisyyden ylläpitämisessä mainittiin liikuntamuodot, apuvälineet, asiantuntija-apu, lääkehoito, ostopalvelut, sosiaalinen verkosto ja ikääntyneen omat keinot. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden ihmisten palveluiden kehittämisessä ja heidän fyysisen toimintakykynsä tukemisessa.

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
maalis 25, 2021
Viittaaminen
Tattari, M., Suhonen, R., & Stolt, M. (2021). Kotona asuvien ikääntyneiden henkilöiden kokemukset fyysisen toimintakykynsä ja itsenäisyytensä ylläpitämisestä. Gerontologia, 35(1), 51-62. https://doi.org/10.23989/gerontologia.87844