Vanhoista vanhimpien elämänlaatu

Kirjoittajat

• Sini Eloranta sh, TtT, dosentti, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu/Terveys ja hyvinvointi, Turun yliopisto/Hoitotieteen laitos
• Maria Mäkimattila tt, TtM, yrittäjä
• Matti Viitanen LT, geriatrian professori (emer.), Turun yliopisto/Geriatria, Turun kaupunginsairaala
• Laura Viikari LT, dosentti, Turun yliopisto/Geriatria; osastonlääkäri, Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala, Turun kaupunginsairaala
• Marika Salminen ft, FT, dosentti, Turun yliopisto/Yleislääketiede; opetus- ja tutkimuskoordinaattori, Turun kaupunki/Hyvinvointitoimiala, Turun kaupunginsairaala

DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.91148

Avainsanat:

vanhoista vanhimmat, elämänlaatu

Abstrakti

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida 95-vuotiaiden koettua elämänlaatua sekä tyytyväisyyttä elämänlaadun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja elinympäristöön liittyvään elämänlaadun ulottuvuuteen.

Tutkimuksessa kohdejoukkona olivat turkulaiset kotona tai laitoshoidossa asuneet vuonna 1920 syntyneet (n=58). Elämänlaatua arvioitiin WHOQOL-Bref-mittarilla.

Tulosten mukaan 52:stä (49 %) elämänlaatukyselyyn vastanneesta melkein kolme neljäsosaa (73 %) koki elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi ja oli melko tai erittäin tyytyväinen terveyteensä. Vastaajat kokivat elämänlaatunsa ulottuvuuksista parhaaksi elinympäristöön liittyvän ulottuvuuden (keskiarvopisteet 77,8) ja heikommaksi psyykkisen ulottuvuuden (60,9). Siitä huolimatta, että psyykkinen ulottuvuus koettiin heikoimmaksi elämänlaadun ulottuvuudeksi, yli puolet vastaajista koki nauttivansa elämästä ja kaksi kolmasosaa koki elämänsä vähintään kohtuullisen merkitykselliseksi. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat tietoa siitä, että parhaiten pärjäävällä osalla hyvin iäkkäistä elämänlaatu säilyy pääsääntöisesti hyvänä korkeaan ikään saakka.