Ikääntyneiden naapurisuhteista ja -verkostoista

Albertini M, Kohli M. What childless older people give: is the generational link broken? Ageing Soc 2009;29:1261–74. https://doi.org/10.1017/S0144686X0999033X

Angus J, Reeve P. Ageism: a threat to “aging well” in the 21st century. J Appl Gerontol 2006;5(2):137–52. https://doi.org/10.1177%2F0733464805285745

Barker JC. Neighbors, friends, and other nonkin caregivers of community-living dependent elders. J Gerontol B 2002;57:S158–67. https://doi.org/10.1093/geronb/57.3.S158

Barker JC, King D. Taking care of my parents’ friends: non-kin guardians and their older female wards. J Elder Abuse Negl 2001;3(1):45–69. https://doi.org/10.1300/J084v13n01_03

Boggs JM, Dickman J, King DK, Wright LA, Helander K, Retrum JH, Gozansky WS. Perspectives of LGBTQ older adults on aging in place: a qualitative investigation. Journal of Homosexuality 2017;64(11):1539–60. https://dx.doi.org/10.1080%2F00918369.2016.1247539

Cramm JM, Nieboer AO. Neighborhood attributes security and solidarity promote the well-being of community-dwelling older people in the Netherlands. Geriatr Gerontol Int 2014;14(3):681–8. https://doi.org/10.1111/ggi.12133

Day R. Local urban environments and the wellbeing of older people. Scottish Centre for Research on Social Justice. University of Glasgow, University of Birmingham, 2008. Internet: https://www.gla.ac.uk/media/Media_70702_smxx.pdf (viitattu 12.5.2021).

Deindl C, Brandt M. Support networks of childless older people: informal and formal support in Europe. Ageing Soc 2017;37(8):1543–67. https://doi.org/10.1017/S0144686X16000416

Dunér A, Nordström M. The roles and functions of the informal support networks of older people who receive formal support: a Swedish qualitative study. Ageing Soc 2007;27(1):67–85. https://doi.org/10.1017/S0144686X06005344

Eronen AK. Hiljaista turvallisuutta? Tutkielma sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta Sukupolvienkorttelissa. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, 2019.

Fuller-Thomson E, Minkler M, Driver D. A profile of grandparents raising grandchildren in the United States. Gerontologist 1997;37(3):406–11. https://doi.org/10.1093/geront/37.3.406

Gardner PJ. Natural neighborhood networks ¬– important social networks in the lives of older adults aging in place. J Aging Stud 2011;25(3):263–71. https://doi.org/10.1016/j.jaging.2011.03.007

Greenfield EA. Support from neighbors and aging in place: can NORC programs make a difference? Gerontologist 2016;56(4):651–9. https://doi.org/10.1093/geront/gnu162

Grime JC. Older people’s experiences of getting help from neighbors. Work Older People 2018;22(3):178–86. https://doi.org/10.1108/WWOP-03-2018-0010

Hand C, Laliberte Rudman D, Huot S, Pack R, Gilliland J. Enacting agency: exploring how older adults shape their neighbourhoods. Ageing Soc 2018;40(3):565–83. https://doi.org/10.1017/S0144686X18001150

Heikkinen E, Marin M, toim. Vanhuuden voimavarat. Helsinki: Tammi, 2002.

Hirvonen J. Suomalaisen naapuruuden piirteitä asukaskyselyn valossa. Aalto University Series Science + Technology 4/2013. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/8964

Jaakkola E. Yhteisöllisyys syrjäisellä maaseudulla asuvien ikääntyneiden arjessa. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 175. Lapin yliopisto, 2015.

Jolanki O, Vilkko A. The meaning of a “sense of community” in a Finnish senior co-housing community. J Hous Elderly 2015;29(1–2):111–25. https://doi.org/10.1080/02763893.2015.989767

Jolanki O, Leinonen E, Rajaniemi J, Rappe E, Räsänen T, Teittinen O, Topo P. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunnan julkaisusarja 47/2017. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/79913

Kafková M P. Older people as care givers and their roles in family in the era of active ageing: the case of the Czech Republic. Studia Socjologiczne 2015;2(217):49–73.

Kangassalo R, Teeri S. Yksinäisyys kotona asuvien iäkkäiden elämässä. Gerontologia 2017;31(4):278–90.

Kariniemi K, Siira H, Kyngäs H, Kaakinen P. ”Vanhakin on ihminen”: ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Gerontologia 2020;34(1):24–41.

Keating N, Otfinowski P, Wenger C, Fast J, Derksen L. Understanding the caring capacity of informal networks of frail seniors: a case for care networks. Ageing Soc 2003;23(1):115–27. https://doi.org/10.1017/S0144686X02008954

Kouvo A, Haverinen R. Dealing with disturbances: interventions and adaptation in Finnish neighbourhoods. Urban Stud 2017;54(16):3755–71. https://doi.org/10.1177%2F0042098016684732

Kuisma E. Yli 90-vuotiaiden vanhusten sosiaaliset suhteet mielenterveyttä tukemassa. Pro gradu -tutkielma. Terveystieteiden yksikkö, hoitotiede, Tampereen yliopisto, 2017.

Lager D, Van Hoven B, Huigen PPP. Understanding older adults’ social capital in place: obstacles to and opportunities for social contacts in the neighbourhood. Geoforum 2015;59:87–97. https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2014.12.009

Lapierre TA, Keating N. Characteristics and contributions of non-kin carers of older people: a closer look at friends and neighbours. Ageing Soc 2013;33(8):1442–68. https://doi.org/10.1017/S0144686X12000736

Litwin H, Shiovitz-Ezra S. Network type and mortality risk in later life. Gerontologist 2006;46(6): 735–43. https://doi.org/10.1093/geront/46.6.735

Narushima M. A gaggle of raging grannies: the empowerment of older Canadian women through social activism. Int J Lifelong Educ 2004;23(1):23–42. https://doi.org/10.1080/0260137032000172042

Narushima M. ’Payback time’: community volunteering among older adults as a transformative mechanism. Ageing Soc 2005;25(4):567–84. https://doi.org/10.1017/S0144686X05003661

Nocon A, Pearson M. The roles of friends and neighbors in providing support for older people. Ageing Soc 2000;20(3):341–367. https://doi.org/10.1017/S0144686X99007771

Nurmela T. Sosiaalisen osallisuuden ilmeneminen ikääntyneiden arjessa. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto, 2012.

O’Dare CE, Timonen V, Conlon C. Intergenerational friendships of older adults: why do we know so little about them? Ageing Soc 2019a;39(1):1–16. https://doi.org/10.1017/S0144686X17000800

O’Dare CE, Timonen V, Conlon C. Escaping ‘the old fogey’: doing age through intergenerational friendship. J Aging Stud 2019b;48:67–75. https://doi.org/10.1016/j.jaging.2019.01.004

Palkeinen H. Yksinäisyys ja vanhuus – erottamaton parivaljakko? Janus 2007;15(2):104–17.

Pedersen J. The raging grannies: activist grandmothering for peace. Journal of the Motherhood Initiative 2010;1(1):64–74.

Pietilä I. Työmiehen vanheneva ruumis ja miesten sosiaaliset järjestykset. Teoksessa Ojala H, Pietilä I, toim. Miehistä puhetta: Miehet, ikääntyminen ja vanhenemisen kulttuuriset mallit. Tampere: Tampere University Press, 2013: 197–223.

Saarenheimo M, toim. Neljän polven treffit: Ikäpolvitoiminnan opas. Vanhustyön keskusliitto, 2013. https://vtkl.fi/wp-content/uploads/2019/06/Neljan_Polven_Treffit_Ikapolvitoiminnan_Opas.pdf

Sarvimäki A. Ikäihmisten elämänlaatu hyvänä arkena. Teoksessa Rajaniemi J, Heimonen S, Sarvimäki A, Tiihonen A, toim. Ikääntyneiden arki: näkökulmia ikäihmisten arjen kysymyksiin. Oraita 2/2017. Ikäinstituutti, 2017: 50–62. Internet: https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2019/11/Oraita-2-2007-PDF.pdf

Schwanen T, Banister D, Bowling A. Independence and mobility in later life. Geoforum 2012;43(6):1313–22. https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2012.04.001

Seifer A, König R. Help from and help to neighbors among older adults in Europe. Front Sociol 2019;4:e46. https://doi.org/10.3389/fsoc.2019.00046

Seppänen M, Haapola I, Puolakka K, Tiilikainen E. Takaisin Liipolaan – lähiö fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä. Ympäristöministeriön raportteja 14/2012.

Shaw BA. Anticipated support from neighbors and physical functioning during later life. Res Aging 2005;27(5):503–25. https://doi.org/10.1177%2F0164027505277884

SVT. Suomen virallinen tilasto. Asunnot ja asuinolot. 2019 Helsinki: Tilastokeskus. Internet: https://www.stat.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html (viitattu 12.5.2021).

Suomi A, Hakonen S, toim. Kuluerästä voimavaraksi: sosiokulttuurinen puheenvuoro ikääntymiskysymyksiin. Jyväskylä: PS-Kustannus, 2008.

Thomas WH, Blanchard JL. Moving beyond place: aging in community. Generations 2009;33(2):12–7.

Thornton JE. Myths of aging or ageist stereotypes. Educ Gerontol 2002;28(4):301–12. https://doi.org/10.1080/036012702753590415

Tilastokeskus. Yhä useampi ikäihminen asuu kotona – yli puolet pientaloissa. 2019. Internet: https://tilastokeskus.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/yha-useampi-ikaihminen-asuu-kotona-yli-puolet-pientaloissa/?listing=simple (viitattu 12.5.2021).

Topo P, Jyrkämä J. Iäkkäät kasvattamassa yhteisiä ja yksityisiä voimavaroja. Gerontologia 2020;34(4):323–7.

Trickey R, Kelley-Gillespie N, Farley OW. A look at a community coming together to meet the needs of older adults: an evaluation of the neighbors Helping Neighbors program. J Gerontol Soc Work 2008;50(3–4):81–98. https://doi.org/10.1300/j083v50n3_07

Tuominen K, Pirhonen J. ”Who would take a 90-year old?” Community-dwelling nonagetarians’ perceptions of social relationships. Int J Ageing Later Life 2019;13(1):111–37. https://doi.org/10.3384/ijal.1652-8670.18387

Uotila H. Vanhuus ja yksinäisyys: tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuksista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Tampere: Tampere University Press, 2011.

van Dijk HM, Cramm JM, Nieboer AP. The experiences of neighbor, volunteer and professional support-givers in supporting community dwelling older people. Health Soc Care Community 2013;21(2):150–8. https://doi.org/10.1111/hsc.12006

Vasara P. Mahdollinen, välttämätön ja väistämätön. Teoksessa Juhila K, Kröger T, toim. Siirtymät ja valinnat asumispolulla. SoPhi: Jyväskylän yliopisto, 2016: 85–107. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/50391

Vasara P. Väistämättömyyksiä ja valintoja: kertomuksia ikäihmisten asumispolulta. JYU Dissertations 212. Jyväskylän yliopisto, 2020. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68763

Vidovicová,L. New roles for older people. Population Ageing 2018;11:1–6. https://doi.org/10.1007/s12062-017-9217-z

von Faber M, Bootsma-van der Wiel A, van Exel E, Gussekloo J, Lagaay AM, van Dongen E ym. Successful aging in the oldest old: who can be characterized as successfully aged? Arch Intern Med 2001;161(22):2694–700. https://doi.org/10.1001/archinte.161.22.2694

Vuorimies M. Kotihoidossa olevien vanhusten sosiaaliset suhteet ja osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan. Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma, Vaasan ammattikorkeakoulu, 2012.

Vuorinen L. Ikääntyminen maalaiskylässä. Sosiaalipolitiikan väitöskirja. Yhteiskuntapolitiikan laitos, Helsingin yliopisto, 2009.

Wenger CG. The special role of friends and neighbors. J Aging Stud 1990;4(2):149–69. https://doi.org/10.1016/0890-4065(90)90012-W

Wenger CG, Dykstra PA, Melkas T, Knipscheer KCPM. Social embeddedness and late-life parenthood. J Fam Issues 2007;28(11):1419–56. https://doi.org/10.1177%2F0192513X07303895

Wiles JL, Jayasinha R. Care for place: the contributions older people make to their communities. J Aging Stud 2013;27(2):93–101. https://doi.org/10.1016/j.jaging.2012.12.001

Ziegler F. “You have to engage with life, or life will go away”: an intersectional life course analysis of older women’s social participation in a disadvantaged urban area. Geoforum 2012;43(6):1296–305. https://doi.org/10.1016/j.geoforum.2012.03.013

Äyräväinen I, Piirainen A, Lintunen T, Rantanen T. Vapaaehtoistyöntekijöiden kokemuksia vastavuoroisuudesta ikääntyneiden ihmisten vapaaehtoistyössä. Gerontologia 2019;33(1):3–18.