Pieniä neliöitä, aurinkopaneeleita ja kulutuksen vähentämistä - Ilmastotietäminen kodin käytänteissä

Kirjoittajat

• Sara-Ellen Laitinen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-0773-7262
• Eliisa Kylkilahti Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-0116-224X
• Henna Syrjälä Vaasan yliopisto https://orcid.org/0000-0002-1076-1108

DOI:

https://doi.org/10.54333/kulutustutkimus.127368

Avainsanat:

Ilmastoviisaus, Asuminen, Kodin käytänteet, Tietämisen käytänne, Yleiset ymmärrykset

Abstrakti

Kuluttajien arkisella toiminnalla kodeissa on vaikutusta asumisen ilmastopäästöihin. Lähestymme asumista kodin käytänteinä. Tutkimme sitä, miten kuluttajat ymmärtävät ilmastoviisaan asumisen ja millaiset kodin käytänteet ovat heidän mielestään ilmastoviisaita. Ilmastoviisaus-käsitettä ei ole aiemmin tieteellisessä keskustelussa määritelty. Lähestymme käsitettä tietämisen käytänteen kautta, jolloin viisaus on tietämiseen perustuvaa käytännön toimintaa. Tietämisen käytänne on hajautunut käytänne, kun taas kodin käytänteet yhdistäviä käytänteitä, joiden osa tietämisen käytänne voi olla. Nämä käytänteet voivat jakaa keskenään yleisen ymmärryksen elementin ilmastoviisaudesta, jolloin tietäminen ilmastoviisaudesta voi toteutua ilmastoviisaina kodin käytänteinä. Analysoimme kuluttajien ymmärryksiä ilmastoviisaasta asumisesta haastatteluaineistosta (n=30) temaattisen sisällönanalyysin ja käytäntöteoreettisen luennan avulla. Tulokset osoittavat, että ilmastoviisas asuminen käsitetään laajasti, mutta yhtenäisesti. Ilmastoviisas asuminen on tietämiseen perustuvia erilaisia arjen tekoja ja ratkaisuja, jotka koskevat energialähteen valintaa, monenlaisen kulutuksen vähentämistä, kierrättämistä, jätteiden lajittelua ja jakamista. Kuluttajilla on jaetut ymmärrykset siitä, mikä on ilmastoviisasta ja ilmastoviisaus voidaan nähdä osana tietämisen käytänteitä. Ymmärrys ilmastoviisaudesta ei kuitenkaan välttämättä näy arjessa toteutettuina ilmastoviisaina tekoina.

Lähdeviitteet

Akenji, L. (2019). Avoiding consumer scapegoatism: Towards a political economy of sustainable living. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/303978/Avoiding.pdf?sequence=1

Allwood, J. M., Laursen, S. E., de Rodriguez, C. M. & Bocken, N. M. (2006). Well dressed? The present and future sustainability of clothing and textiles in the United Kingdom. Cambridge: University of Cambridge.

Aro, R. (2020). ‘A bigger living room required a bigger TV’: Doing and negotiating necessity in well-to-do households. Journal of Consumer Culture, 20(4), 498–520. https://doi.org/10.1177/1469540517745706

Berthoû, S. K. G. (2013). The everyday challenges of pro-environmental practices. The Journal of Transdisciplinary Environmental Studies, 12(1), 53–68.

Butler, C., Parkhill, K. A., & Pidgeon, N. F. (2016). Energy consumption and everyday life: Choice, values and agency through a practice theoretical lens. Journal of Consumer Culture, 16(3), 887–907. https://doi.org/10.1177/1469540514553691

Black, I. & Cherrier, H. (2010). Anti-consumption as part of living a sustainable lifestyle: Daily practices, contextual motivations and subjective values. Journal of Consumer Behaviour, 9(6), 437–453. https://doi.org/10.1002/cb.337

Boström, M., & Klintman, M. (2019). Can we rely on ‘climate-friendly’ consumption?. Journal of Consumer Culture, 19(3), 359–378. https://doi.org/10.1177/1469540517717782

Brandt, A. R., Masnadi, M. S., Englander, J. G., Koomey, J. & Gordon, D. (2018). Climate-wise choices in a world of oil abundance. Environmental Research Letters, 13(4), 044027. https://doi.org/10.1088/1748-9326/aaae76

Breadsell, J., Eon, C. & Morrison, G. (2019). Interlocking practices and their influence in the home. Environment and Planning B: Urban Analytics and City Science, 46(8), 1405–1421. https://doi.org/10.1177/239980831882411

Cohen, M. J. (2021). New conceptions of sufficient home size in high-income countries: Are we approaching a sustainable consumption transition?. Housing, Theory and Society, 38(2), 173–203. https://doi.org/10.1080/14036096.2020.1722218

Cowan, R. S. (1983). More work for mother. New York: Basic Books, Inc., Publishers.

Davoudi, S. (2015). Planning as practice of knowing. Planning Theory, 14(3), 316–331. https://doi.org/10.1177/1473095215575919

Dubois, G., Sovacool, B., Aall, C., Nilsson, M., Barbier, C., Herrmann, A., ... & Sauerborn, R. (2019). It starts at home? Climate policies targeting household consumption and behavioral decisions are key to low-carbon futures. Energy Research & Social Science, 52, 144–158. https://doi.org/10.1016/j.erss.2019.02.001

Ellsworth-Krebs, K., Reid, L.& Hunter, C. J. (2019). Home comfort and ‘peak household’: implications for energy demand. Housing, Theory and Society, 38(1), 1–20. https://doi.org/10.1080/14036096.2019.169457

Gram-Hanssen, K. (2021). Conceptualising ethical consumption within theories of practice. Journal of Consumer Culture, 21(3), 432–449. https://doi.org/10.1177/14695405211013956

Gram-Hanssen, K. (2010). Residential heat comfort practices: understanding users. Building Research & Information, 38(3), 175–186. https://doi.org/10.1080/09613210903541527

Gram-Hanssen, K. (2014). Retrofitting owner-occupied housing: remember the people. Building Research & Information, 42(4) 393–397, https://doi.org/10.1080/09613218.2014.911572

Gray, M., Micheli, E., Comendant, T. & Merenlender, A. (2020). Climate-wise habitat connectivity takes sustained stakeholder engagement. Land, 9(11), 413. https://doi.org/10.3390/land9110413

Gregson, N., Metcalfe, A. & Crewe, L. (2009). Practices of object maintenance and repair: How consumers attend to consumer objects within the home. Journal of Consumer Culture, 9(2), 248–272. https://doi.org/10.1177/1469540509104376

Hagbert, P. (2016). “It’s just a matter of adjustment”: Residents’ perceptions and the potential for low-impact home practices. Housing, Theory and Society, 33(3), 288–304. https://doi.org/10.1080/14036096.2016.1141797

Halkier, B. (2009). A practice theoretical perspective on everyday dealings with environmental challenges of food consumption. Anthropology of food, (S5). https://doi.org/10.4000/aof.6405

Halkier, B., Katz-Gerro, T. & Martens, L. (2011). Applying practice theory to the study of consumption: Theoretical and methodological considerations. Journal of Consumer Culture, 11(1), 3–13. https://doi.org/10.1177/1469540510391765

Hand, M., Shove, E. & Southerton, D. (2005). Explaining showering: A discussion of the material, conventional, and temporal dimensions of practice. Sociological Research Online, 10(2), 101–113. https://doi.org/10.5153/sro.1100

Harju, C. (2022). The perceived sustainable quality of wooden products in the context of housing. Vaasan yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-050-4

Hasu, E. (2017). Asumisen valinnat ja päätöksenteko paljastettuina:" Mitä kaikkea me ei tajuttukaan kun tähän muutettiin ja mökistä luovuttiin". Aalto-yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-7327-9

Heinonen, J. & Junnila, S. (2011). A carbon consumption comparison of rural and urban lifestyles. Sustainability, 3(8), 1234–1249. https://doi.org/10.3390/su3081234

Hobson, K. (2004). Sustainable consumption in the United Kingdom: The ‘responsible’ consumer and government at ‘arm’s length’. Journal of Environment and Development, 13, 121–139. https://doi.org/10.1177/107049650426501

Hobson, K. (2013). ‘Weak’ or ‘strong’ sustainable consumption? Efficiency, degrowth, and the 10-year framework of programmes. Environment and Planning C: Government and Policy, 31(6), 1082–1098. https://doi.org/10.1068/c12279

HSY. (2017). Ilmastoviisas asuminen – Helsingin seudun asuntoraportti 2017. HSY:n julkaisuja. Haettu https://www.hsy.fi/globalassets/ilmanlaatu-ja-ilmasto/tiedostot/ilmastoviisas-asuminen_net_100.pdf

Hård, M. (2010). The good apartment: The social (democratic) construction of Swedish homes. Home Cultures, 7(2), 117–133. https://doi.org/10.2752/175174210X12663437526052

Jacobsen, M. H. (2019). Social bases of material consumption: The relationship between social groups and possession of household appliances in Denmark. Journal of Consumer Culture, 19(1), 47–66. https://doi.org/10.1177/1469540516684190

Jalas, M. & Rinkinen, J. (2016). Stacking wood and staying warm: Time, temporality and housework around domestic heating systems. Journal of Consumer Culture, 16(1), 43–60. https://doi.org/10.1177/1469540513509639

Jensen, O. & Gram-Hanssen, K. (2008). Ecological modernization of sustainable buildings: a Danish perspective. Building Research & Information, 36(2), 146–158. https://doi.org/10.1080/09613210701642337

Kauppi, P., Hanewinkel, M., Lundmark, T., Nabuurs, GJ., Peltola, H., Trasobares, A. & Hetemäki, L. (2018). Climate Smart Forestry in Europe. European Forest Institute. Haettu https://efi.int/sites/default/files/files/publication-bank/2018/Climate_Smart_Forestry_in_Europe.pdf

Keeley, A. T., Ackerly, D. D., Cameron, D. R., Heller, N. E., Huber, P. R., Schloss, C. A., ... & Merenlender, A. M. (2018). New concepts, models, and assessments of climate-wise connectivity. Environmental Research Letters, 13(7), 073002. https://doi.org/10.1088/1748-9326/aacb85

Kekkonen, H., Honkanen, H., Miettinen, A., Saarnio, S., Savikko, R., Hakala, T. & Tahvola, E. (2023). Kohti ilmastoviisaampi turvepeltojen viljelykäytäntöjä. Tietokortti. Luonnonvarakeskus. Haettu https://www.luke.fi/sites/default/files/2023-04/LUKE_Tietokortti_Ilmastoviisas%20turvepeltojen%20viljely_SAAVUTETTAVA.pdf

Kemppainen, T., Uusitalo, O. & Kuoppamäki, S. M. (2017). Asumisnormit vai yksilölliset haaveet? Asumistoiveet eri elämänvaiheissa. Kulutustutkimus. Nyt, 11(1), 33–47. http://www.kulutustutkimus.net/wp-content/uploads/2017/08/Kulutustutkimus.nyt_1_2017.pdf

Klaufus, C. & Van Der Horst, H. (2009). Guest editorial: A consumer perspective on housing. International Journal of Consumer Studies, 33(5), 521–524. https://doi.org/10.1111/j.1470-6431.2009.00809.x

Kuijer, L. & Watson, M. (2017). ‘That’s when we started using the living room’: Lessons from a local history of domestic heating in the United Kingdom. Energy Research & Social Science, 28, 77–85. https://doi.org/10.1016/j.erss.2017.04.010

Kupsala, S., Irni, K., Apell, P., Komulainen, R., & Munck, L. (2021). Ilmastokestävä joukkoruokailu ja ruokakulttuurin muutos Suomessa: tutkimus kasvis- ja liharuokiin liittyvistä merkityksistä, tunnesitoumuksista ja normeista. Alue ja ympäristö, 50(1), 89–110. https://doi.org/10.30663/ay.102576

Leduc, T. B. (2013). Ancestral climate wisdom: return to a thoughtful etiquette. Teoksessa T. Schonfeld (toim.) Global Ethics on Climate Change. The Planetary Crisis and Philosophical Alternatives (pp. 119–132). Lontoo: Routledge.

Leipämaa-Leskinen, H., Syrjälä, H. & Laaksonen, P. (2016). Conceptualizing non-voluntary anti-consumption: A practice-based study on market resistance in poor circumstances. Journal of Consumer Culture, 16(1), 255–278. https://doi.org/10.1177/1469540514521082

Linnanen, L., Nyfors, T., Heinonen, T., Liimatainen, H., Nissinen, A., Regina, K., Saarinen, M., Seppälä, J. & Viri, R. (2020). The sufficiency perspective in climate policy: how to recompose consumption. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 4/2020. Haettu https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2020/09/Sufficiency-in-climate-policy_2020-09-25.pdf.

Luukkonen, R. (2020). Kulutuksen vähentämisen tavat kestävässä kuluttamisessa. Kulutustutkimus. Nyt, 14(1–2), 31–49. https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/98490/59854

Maller, C., Horne, R. & Dalton, T. (2012). Green renovations: Intersections of daily routines, housing aspirations and narratives of environmental sustainability. Housing, Theory and Society, 29(3), 255–275. https://doi.org/10.1080/14036096.2011.606332

Maniates, M. F. (2001). Individualization: Plant a tree, buy a bike, save the world?. Global environmental politics, 1(3), 31–52. https://doi.org/10.1162/152638001316881395

Matschoss, K., Kajoskoski, T., Laakso, S., Apajalahti, E. L., Heiskanen, E. & Luomaniemi, V. (2019). Kokeilemalla kestäviin energiakäytäntöihin - yksin vai yhdessä? Kulutustutkimus. Nyt, 13(2), 6–29. https://journal.fi/kulutustutkimus/article/view/84702/48418

Middlemiss, L. (2018). Sustainable consumption: key issues. Abingdon/New York: Routledge.

Ottelin, J., Heinonen, J. & Junnila, S. (2015). New energy efficient housing has reduced carbon footprints in outer but not in inner urban areas. Environmental Science & Technology, 49(16), 9574–9583. https://doi.org/10.1021/acs.est.5b02140

Peattie, K. & Collins, A. (2009). Guest editorial: perspectives on sustainable consumption. International Journal of Consumer Studies, 33, 107–112. https://doi.org/10.1111/j.1470-6431.2009.00758.x

Rinkinen, J. & Jalas, M. (2017). Moving home: houses, new occupants and the formation of heating practices. Building Research & Information, 45(3), 293–302. https://doi.org/10.1080/09613218.2016.1143299

Sahakian, M. (2022). ‘More, bigger, better’ household appliances: Contesting normativity in practices through emotions. Journal of Consumer Culture, 22(1), 21–39. https://doi.org/10.1177/146954051988998

Sahakian, M. & Wilhite, H. (2014). Making practice theory practicable: towards more sustainable forms of consumption. Journal of Consumer Culture, 14(1), 25–44. https://doi.org/10.1177/1469540513505607

Savolahti, M. (2020). Climate and health impacts of residential wood combustion in Finland. Aalto-yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-8966-9

Schatzki,T. R. (2001). Introduction: Practice theory. Teoksessa T. R. Schatzki, K. Knorr-Cetina, & E. Von Savigny (Toim.) The practice turn in contemporary theory (pp. 10–23). Lontoo: Routledge.

Schanes, K., Giljum, S., & Hertwich, E. (2016). Low carbon lifestyles: A framework to structure consumption strategies and options to reduce carbon footprints. Journal of Cleaner Production, 139, 1033–1043. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2016.08.154

Schor, J. (2016). Debating the sharing economy. Journal of Self-Governance and Management Economics, 4(3), 7–22.

Seyfang, G., & Paavola, J. (2008). Inequality and sustainable consumption: bridging the gaps. Local Environment, 13(8), 669–684. https://doi.org/10.1080/13549830802475559

Shove, E. (2003). Converging conventions of comfort, cleanliness and convenience. Journal of Consumer Policy, 26, 395–418. https://doi.org/10.1023/A:1026362829781

Shove, E. & Pantzar, M. (2005). Consumers, Producers and Practices: Understanding the invention and reinvention of Nordic walking. Journal of Consumer Culture, 5(1), 43–64. https://doi.org/10.1177/1469540505049846

Spurling, N. (2021). Matters of time: Materiality and the changing temporal organisation of everyday energy consumption. Journal of Consumer Culture, 21(2), 146–163. https://doi.org/10.1177/1469540518773818

Tilastokeskus. (2022a). Asumisen energiankulutus. Viiteajankohta 2021. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 23.1.2023]. Haettu https://stat.fi/julkaisu/ckfwmfrsg03h3015636dbwcpq.

Tilastokeskus (2022b). Asunnot ja asuinolot, 001_115a_2021, päivitetty 2.5.2022. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 17.2.2023].

Valtonen, A. (2009). Pikkujuttu–tarina koon tuottamisen käytänteistä. Kulutustutkimus. Nyt, 1, 35–52. http://www.kulutustutkimus.net/nyt/wp-content/uploads/2009/04/3valtonen1-09.pdf

Viholainen, N., Kylkilahti, E., Autio, M. & Toppinen, A. (2020). A home made of wood: Consumer experiences of wooden building materials. International Journal of Consumer Studies, 44(6), 542–551. https://doi.org/10.1111/ijcs.12586

Warde, A. (2005). Consumption and theories of practice. Journal of Consumer Culture, 5(2), 131–153. https://doi.org/10.1177/1469540505053090

Wynes, S. & Nicholas, K., A. (2017). The climate mitigation gap: Education and government recommendations miss the most effective individual actions. Environmental Research Letters, 12, 074024. https://doi.org/10.1088/1748-9326/aa7541