Nopeus valttina ja taakkana: Uutiskuvajournalismin ammattilaisten harjaantunut näkeminen

Kirjoittajat

  • Jenni Mäenpää

Avainsanat:

journalistinen työ, kuvajournalismi, kuvatoimittajat, ammatillinen näkeminen, harjaantunut näkeminen, uutistyö, nopeus

Abstrakti

Mediatyö on reaaliaikaistunut ja kuvamäärät ovat kasvaneet valtavasti digitalisoitumisen jälkeen, mikä vaatii ammattilaisilta kykyä tehdä nopeita mutta eettisiä päätöksiä. Median välittämät uutiskuvat ovat tärkeä osa ihmisten arkea ja visuaalista kulttuuriamme, koska ne laajentavat ymmärrystämme kaukana olevista asioista ja samalla muokkaavat käsitystämme todellisuudesta. Kuvajournalismin ammattilaisilla on suuri valta ja vastuu siitä, miten jäsennämme maailmaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä visuaalinen ammattitaito tarkoittaa kuvajournalismin ammattilaisten – erityisesti uutiskuvatoimittajien – nopeatempoisessa työssä. Empiirinen aineisto on kerätty havainnoimalla ja haastattelemalla kuvajournalismin ammattilaisia uutiskuvatoimistoissa Reutersilla ja STT-Lehtikuvassa. Tässä poikkitieteellisessä tutkimuksessa yhdistetään teoreettista keskustelua näkemisen ja kognition etnografisesta tutkimuksesta
ja journalismin tutkimuksesta. Analyysin tuloksena löytyi neljä kuvajournalistisen työn osa-aluetta, joissa ammattimainen näkeminen harjaantuu ja palvelee erityisesti nopeatempoista uutistyötä. Näitä ovat ennakoimaan oppiminen uutisia ja aiemmin julkaistuja kuvia seuraamalla, kuvaustilanteiden ennakointi ja keskittynyt katsominen, teknologian hyödyntäminen ja kuvista käydyt keskustelut. Johtopäätöksenä esitetään, että ammattilaisten kesken jaettu, harjaantunut näkeminen on kuvajournalistien professionaalisuuden keskeinen edellytys, mutta samaan aikaan se saattaa aiheuttaa mediakuvaston yhdenmukaistumista. Samanlainen vaikutus on todettu olevan myös nopeuden ja uutisvoittojen tavoittelulla uutistyössä.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2023-06-21

Viittaaminen

Mäenpää, J. (2023). Nopeus valttina ja taakkana: Uutiskuvajournalismin ammattilaisten harjaantunut näkeminen. Media & viestintä, 46(2), 22–42. https://doi.org/10.23983/mv.131187