Lännessä olemme, itään katsomme<br>Ukrainan kriisin kehykset ja Venäjän esitykset suomalaisissa mediakuvissa

Kirjoittajat

  • Jarkko Kangas
  • Markus Ojala
  • Mervi Pantti

Avainsanat:

Ukrainan kriisi, mediakuvat, kehysanalyysi, Venäjä-kuvat

Abstrakti

Artikkeli selvittää, millaisia merkityksiä Ukrainan kriisistä suomalaisen valtavirtamedian kuvasto rakentaa. Tutkimuksen aineistona ovat Helsingin Sanomien sekä Ylen ja MTV3:n televisiouutisten Ukraina-juttujen kuvat.  Havaintoja verrataan kolmen ulkomaisen julkaisun kuvallisiin esityksiin.  Representaatioita tutkitaan kahdesta näkökulmasta. Erving Goffmanin kehysteorian pohjalta tutkimme kuvien tarjoamia tilannemääritelmiä sekä ja niiden taustalla vaikuttavia kehyksiä. Toiseksi analysoimme, millaisia rooleja Venäjän presidentti Vladimir Putin mediakuvissa saa ja millaisia käsityksiä Venäjästä kuvat rakentavat. Havaintoja verrataan aiempaan tutkimukseen Suomen median Venäjä-käsityksistä. Kuvien analyysi nostaa esiin kaksi hallitsevaa tulkintakehystä. Politiikka-kehyksessä kriisi määrittyy poliittiseksi ongelmaksi, jonka ratkaisu on poliittisten prosessien varassa. Humaani kehys taas kohdistaa huomion inhimillisiin menetyksiin, suruun ja väkivallan seurauksiin. Lukijaa puhutellaan empaattisena myötäeläjänä, joka samaistuu ukrainalaisten ahdinkoon. Suomen mediassa politiikan painopiste oli kansainvälisessä politiikassa, kun taas ulkomaiset julkaisut korostivat enemmän Venäjän merkitystä. Presidentti Putin esitettiin mediakuvissa syytettynä, vahvana johtajana, Ukrainan arkkivihollisena ja poliittisen kamppailun voittajana. Poliittisesti Putin asemoitiin ensin lännen (MTV3) ja Ukrainan (Yle) ja myöhemmin Ukrainan (MTV3, YLE, HS) vastapuoleksi.  Havainnot heijastavat suomalaiselle Venäjä-kuvalle keskeistä toiseuden ajatusta ja irrationaalista tulkintakehystä.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2015-12-15

Viittaaminen

Kangas, J., Ojala, M., & Pantti, M. (2015). Lännessä olemme, itään katsomme<br>Ukrainan kriisin kehykset ja Venäjän esitykset suomalaisissa mediakuvissa. Media & viestintä, 38(4). https://doi.org/10.23983/mv.62074