Numerossa on neljä vertaisarvioitua artikkelia. Sari Hietamäen artikkelissa tarkastellaan suomalaisen lukion demokratiaa etnografisesti lukiolaisten ja heidän osallisuutensa näkökulmasta. Pauli Rautiaisen ja Karoliina Ahosen artikkelissa tunnistetaan vaikeasti aisti- tai liikuntavammaisten ihmisten koulutuspolkuihin liittyviä avainkamppailuita. Nämä kamppailut nostavat näkyviin koulutusjärjestelmään ja koko yhteiskuntaan sisäänrakennetun ableismin ja disabilismin. Minna Vilkman ja Mira Kalalahti tarkastelevat artikkelissaan nuorten eri toimintavalmiuksien toteutumia koulunuorisotyöhankkeen järjestämällä tuetulla kesätyöjaksolla, johon kuului nivelvaiheen ohjaustyötä. Nina-Elise Koivumäen, Siiri-Liisi Kraavin ja Riitta Vornasen artikkelissa tarkastellaan NEET-tilanteessa olevien nuorten verkkopeliharrastamisen myötä muodostuneita sosiaalisia suhteita ja niiden merkityksiä. Lehdessä on myös kaksi väitöslektiota. Penni Pietilä tiivistää lektiossaan, keiden äidinkielen/suomen taitojen ja tietojen oppimisesta Suomessa ollaan huolissaan ja keiden ei, keiden kriittisistä kansalaistaidoista ollaan kiinnostuneita ja keiden kohdalla niistä ei niinkään ole väliä. Kalle Mäkelän lektio ja Mikko Jakosen kirjoittama arvio Mäkelän väitöskirjasta Formation of Young People’s Subjectivities in Finnish Youth Support Systems kiteyttävät, kuinka syvällisesti uusliberaali ajattelu sekä siihen kytkeytyvät taloudellisen ja mielen hallinnan käytännöt ovat kietoutuneet yhteiskuntamme instituutioihin.