Tämä Nuorisotutkimus-lehden teemanumero on saanut alkunsa siitä havainnosta, että nuorten pelaamiseen on kiinnitetty melko vähän huomiota sekä nuorisotutkimuksen että pelitutkimuksen parissa.

Teemanumeron artikkelit ovat erinomainen esimerkki pelikulttuurien, ja niiden tutkimisen, monipuolisuudesta. Artikkelissaan ”Mikä on sopivaa, mikä ei? Nuorten näkemyksiä peliraivosta” Juho Kahila, Sanni Kahila, Satu Piispa-Hakala, Jaana Viljaranta ja Henriikka Vartiainen tarkastelevat haastattelujen kautta kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten nuorten kokemuksia digitaalisia pelejä pelatessa kohdattujen negatiivisten tunteiden käsittelystä ja näiden tunteiden purkautumisesta niin sanottuna peliraivona. Sari Näre ja Jaana Lähteenmaa pureutuvat artikkelissaan ”Rahapelaamisen orientaatiot nuorten aikuisten prekaarissa elämäntilanteessa: tulkintamallin kehittelyä” nuorten aikuisten rahapelaamisen problematiikkaan ja nostavat esiin nuorten elämäntilanteen ja motiivien tarkastelun tärkeyden, kun pyritään ymmärtämään heidän pelaamistaan. Heta Marttinen puolestaan lähestyy artikkelissaan ”Ystävät on hetkellisiä, mutta levelit ikuisia” Pelaamisen merkityksistä ja representaatioista Aleksi Delikouraksen Nörtti-kirjasarjassa ja Annukka Salaman romaanissa Ripley: Nopea yhteys” pelaamista suomalaisen nuortenkirjallisuuden kautta. Tarkastelemalla kahta teosta hän tutkii, miten pelaaminen ja pelaajuus niissä näyttäytyvät. Teemanumeron päättää Katja Kokkisen ja Tiina Luotojoen puheenvuoro ”Nuorten ja nuorten aikuisten digipelaaminen – ammattilaisten näkökulmia digipelaamiseen osana omaa työtään”, joka muistuttaa, että nuorten digitaalisen pelaamisen käsittelyssä on vielä työsarkaa.

Artikkelien lisäksi teemanumerossa julkaistaan kirja-arviot kahdesta tieteellisestä kirjasta. Merja Kylmäkoski arvioi suomalaisten pelitutkijoiden Pelit kulttuurina -yleisteoksen ja Alma Rinta-Pollari vuorostaan Marja Peltolan ja Ann Phoenixin poikien maskuliinisuuksia tarkastelevan Nuancing Young Masculinities – Helsinki Boys’ Intersectional Relations -kirjan. Teemanumeroon sopivasti pelit ja pelaaminen ovat näkyvässä roolissa molemmissa kirjoissa. Lehden päättävät kaksi tuoretta lektiota, joista ensimmäisessä Virve Murto käsittelee nuorten vanhemmuutta vuosituhannen vaihteen Suomessa, ja toisessa Rachel Sinquefield-Kangas avaa empatian merkitystä taidekasvatuksessa.

Teemanumeron ovat toimittaneet Mikko Meriläinen (Tampereen yliopisto) ja Maria Ruotsalainen (Jyväskylän yliopisto).