Nuorisotutkimus-lehdessä 4/2024 on kaksi vertaisarvioitua artikkelia. Ninni Lankinen tarkastelee artikkelissaan maahanmuuttotaustaisten tyttöjen perusteluja omille peruskoulunjälkeisille koulutusvalinnoilleen. Symbolisen väkivallan käsitteen avulla hän analysoi, millaisiin rakenteellisiin seikkoihin nämä valinnat kytkeytyvät. Artikkelissaan hän osoittaa, että symbolinen väkivalta ja valkoisen suomalaisuuden normalisointi rajaavat etenkin näkyviin vähemmistöihin kuuluvien tyttöjen koulutushorisontteja. Kati Kallinen puolestaan tarkastelee artikkelissaan kuudentoista perhehoitoon sijoitetun lapsen kokemuksia kodista henkilökohtaisen elämän ja kuulumistyön käsitteitä analyysissa hyödyntäen. Artikkeli tuottaa uutta tietoa kotiin liittyvistä kokemuksista erityisesti perhehoidon kontekstissa.

Vertaisarvioitujen artikkelien lisäksi numero tarjoaa laajan ja kiintoisan kattauksen muita nuorisotutkimuksellisia tekstejä. Numerossa julkastaan Eeva Sinisalo-Juhan (Nuorisotyöntekijä ihmisoikeuskasvattajana), Leea Lakan (Takarivin tekstikäytänteet) ja Taina Heinosen (Mielenterveysongelmien kehystämä osallisuus) väitöstilaisuuksissaan pitämät lektiot.

Näiden lisäksi lukija pääsee tutustumaan kolmeen katsaustekstiin. Jaana Lähteenmaan ja Julia Saarholmin hatkaamiseen – lastensuojelulaitoksesta luvatta poistumiseen – keskittyvään katsaukseen, Riikka Puhakan, Mari Pienimäen ja Maarit Marttilan luonnossa liikkumista ja seikkailemista nuorten hyvinvointia tukevana elementtinä tarkastelevaan tekstiin sekä Virve Toivosen, Tiina Valkendorffin, Antti Kivijärven, Taina Kyrönlammen ja Harry Lunabban kriittiseen pohdintaan osallisuuden ja suojelun välisestä ristiriidasta lapsia ja nuoria koskevan tutkimuksen tutkimuseettisissä ohjeistuksissa.

Vuosikerran viimeisen numeron päättävät nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukian Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan juhlaseminaarissa pitämä juhlapuhe Varjoista valoon – nuorten yhteiskunnallinen ääni ja mielikuvituksen voima sekä Päivi Koposen kirja-arvio ihmisen mahdollisuuksista kohdata toislajiset eläimet. Lopuksi Mikko Meriläisen ja Maria Ruotsalaisen jatkavat vastineessaan edellisessä numerossa aloitettua keskustelua nuorten digipelaamisesta.