Nuorten työttömien orientaatiot aktivointitoimenpiteissä

Authors

  • Jaana Lähteenmaa

Abstract

On paljon nuoria, jotka putoavat aktivointijärjestelmän ulkopuolelle työvoimapoliittisista sanktioista huolimatta. Tässä artikkelissa tarkastellaan nuorten omia tavoitteita aktivoinneissa ja heidän suhtautumistaan aktivoinnin keinoihin sekä nuorisotakuuta systeeminä, jossa säännöt, toimintatavat ja rajat muodostavat kokonaisuuden. Artikkeli perustuu empiiriseen aineistoon. Siinä kysytään, millaisia eri tyyppejä nuorten orientaatioista rakentuu, jos tarkastellaan nuorten päämääriä aktivoinneissa ja suhtautumista aktivoinnin keinoihin sekä näiden yhdistelmiä. Millaiset nuorten tavoitteiden ja nuorisotakuun keinoihin suhtautumisen yhdistelmät tuottavat vieraantumista aktivointijärjestelmästä? Milloin nuorten omat tavoitteet ja aktivoinnin keinot sopivat yhteen niin, että aktivoinnilla on toivottu lopputulos? Mitä nuorten odotusten toteutumismahdollisuudet sekä törmäykset aktivointijärjestelmän sääntöihin kertovat nuorisotakuusta systeeminä? Aineistoja on kaksi: vuonna 2009 kerätty työttömille nuorille suunnatun nettikyselyn avovastausten joukko (N=480) sekä vuosina 2013–2016 toteutetut 19 kvalitatiivista haastattelua nuorista, jotka ovat haastatteluajankohtana aktivointitoimenpiteessä. Teoreettisena peilauspintana tarkastelulle on Robert Mertonin (1938) malli yhteiskuntaan sopeutumisesta tai sopeutumattomuudesta. Itse nuorisotakuu näyttäytyy jäykkänä systeeminä, joka ei jousta. Ei, vaikka jousto olisi funktionaalista nuorten aktivoinnin kannalta.

Asiasanat: nuoriso, työttömyys, nuorisotakuu, aktivointipolitiikka

***

Orientations of young unemployed people in activation measures

This article focuses on the orientations of young unemployed people towards the Youth Guarantee measures. Problems have been experienced with regard to activation, including poorly motivated clients and interruptions to the activation measures. In this vein, the article studies the motivations of young people and their attitudes towards the activation measures. The study is based on two different empirical datasets. The first set of data was collected using an internet survey comprising open-ended responses (N = 480). The main data consist of nineteen thematic qualitative interviews conducted between 2013 and 2016 among young people, who were either participating in an activation measure, or were negotiating in order to participate in one or to study.
The following questions were addressed in the study: (1) What kind of ideal types can be constructed from young people’s orientations if we investigate both their aims and their attitudes towards the activation measures? (2) What kind of combinations produce alienation towards both the activation system and society at large? What do young people’s conflicts with the rules of the system reveal about the Youth Guarantee itself? Robert Merton’s model of adaptation to or alienation from society was used as the theoretical framework. According to the findings, the Youth Guarantee itself is seen as “the System”. Orientation types can be constructed, some of which were the same as those in Merton’s model. The Youth Guarantee as a system can be understood as a rigid structure that lacks flexibility, even if such flexibility would be useful for society as a whole.

Keywords: youth, unemployment, Youth Guarantee, activation policy

Section
Artikkelit

Published

2021-03-31

How to Cite

Lähteenmaa, J. (2021). Nuorten työttömien orientaatiot aktivointitoimenpiteissä . Nuorisotutkimus-lehti, 39(1), 37–53. Retrieved from https://journal.fi/nuorisotutkimus/article/view/121391