Esitetyn ja eletyn välissä
Abstract
Tarkastelemme tässä artikkelissa vieraskokemuksen läpi esitystaideteostamme Puhelinkoppi – yhteys kummaan. Tarkoitamme kummalla elettyä mahdottomuutta, tunkeutuvaa ja kutsumatonta esitetyn ja eletyn välisessä suhteessa, jotain mikä karkaa hallinnasta ja minkä kohtaamisen jälkeen mikään ei ole ennallaan. Tutkimme kummaa ruumiidenvälisessä tapahtumallisessa tilassa, ruumiin ja ei-inhimillisen välisessä suhteessa. Pyrimme perustelemaan, miten välisyydessä syntyy arkistoja ruumiidenvälisinä käytäntöinä ja tutkimme esitystapahtuman kuluessa sellaisten syntymisprosesseja ja mahdollisuuksia. Arkistot eivät teoksessamme jäsenny ainoastaan muistamisen tai säilömisen merkityksessä, vaan myös tapahtumallisina ja odottamattomina: sattumanvaraisina, uutta aloittavina, tuottavina, salaisina tai välisyyden tapahtumina. Argumentti perustuu esityksen analyysiin näkökulmasta, jossa olemme tekijöitä ja osanottajia. Esitys rakentuu kolmen toimijan varaan, joita tarkastelemme teoksen esiintyjinä: soittaja, puheluun vastaaja sekä puhelinkoppi. Esityksessä kummaa edustaa soittajan kokemus kuulluista äänistä, jotka ovat hänelle todellisia, mutta joita muut eivät kuule. Kokemus välitetään puhelimessa vastaanottajalle.
