Announcements

  • Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2025: Lasten ja nuorten asema yhteiskunnassa

    2024-10-28

    Deadline: 10.1.2025

     

    Työväentutkimus Vuosikirja on työväestöä ja yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä monitieteellinen julkaisu, joka sisältää muun muassa artikkeleita, mielipidekirjoituksia, opinnäyte-esittelyjä ja kirja-arvioita. Julkaisulla on käytössä Suomen tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnus, ja Julkaisufoorumi-luokituksessa (Jufo) se on tasolla 1. Vuosikirja julkaistaan painettuna ja vapaasti saatavana verkkojulkaisuna journal.fi:ssä. Verkkojulkaisu ilmestyy noin kuukausi painetun julkaisun jälkeen.

     

    Lapset ja nuoret elävät näinä aikoina monenlaisissa paineissa esimerkiksi perheiden taloudellisten vaikeuksien takia ja yhteiskunnallisen ilmapiirin alati koventuessa. Ensi vuoden julkaisumme teemana onkin lasten ja nuorten asema yhteiskunnassa. Kysymystä voidaan tarkastella niin historiallisista kuin vaikkapa sosiaalipoliittisista näkökulmista. Etsimme artikkeleita eri tieteenaloilta esimerkiksi seuraavista aiheista:

     

    • työväentaustaisten ja vähävaraisten lasten ja nuorten hyvinvointi sekä terveys
    • (ylisukupolvinen) lapsi- ja perheköyhyys
    • harrastus- ja vapaa-ajan toiminta työväentaustaisten lasten ja nuorten keskuudessa
    • nuorisoaktivismi ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
    • nuorten asema työelämässä ja suhtautuminen työhön
    • nuorisotyöttömyys
    • lasten ja nuorten syrjäytyminen
    • työväentaustaisten lasten ja nuorten sukupolvisuhteet
    • monikulttuurisuus ja maahanmuuttajatausta työväen lapsiperheissä

     

    Julkaisuun voi tarjota vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä muun tyyppisiä, ei-vertaisarvioitavia kirjoituksia. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 50 000 merkkiä. Muiden kirjoitusten enimmäispituus sovitaan erikseen. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

    Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 10.1.2025 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerro artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat. Ilmoita samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

     

    Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 31.1.2025 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 1.7.2025. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2025.

     

    Lisätietoja julkaisusta löydät osoitteesta https://journal.fi/tyovaentutkimus/.

     

    Lisätietoja antaa myös päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi.

    Read more about Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2025: Lasten ja nuorten asema yhteiskunnassa

  • Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2024: Sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet

    2024-02-21

    Deadline: 15.3.2024

     

    Suomalaisen yhteiskunnan modernisoituessa 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyivät kansanliikkeet. Perustettujen liittojen ja järjestöjen tavoitteena oli jo ennen maan itsenäistymistä vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon ja kohentaa edustamiensa luokkien ja ryhmien asemaa. Pian itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota repi maan kahteen vastakkaiseen leiriin. Parlamentarismin käytäntöjen juurtuminen otti oman aikansa. Puoluelaitoksen syntyminen ja vakiintuminen loivat edellytykset edustukselliselle demokratialle, yhteiskuntaluokkien ja väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamiselle. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja kasvavan julkisen sektorin välille muotoutui myös yhteistyötä ja työnjakoa. Vahva ja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastauksia hakeva kansalaisyhteiskunta on osaltaan taannut demokraattisen yhteiskunnan toimivuuden.

     

    Sotavuosien jälkeen käynnistyneet jälleenrakennuksen vuodet edellyttivät julkishallinnon ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointivaltion rakentaminen onkin toteutunut sopimuspohjaisesti. Sopimuksiin sitoutumista on toteutettu lukuisilla elämänalueilla ja sopimusosapuoliakin on ollut runsaasti. Yhteiskunnallinen tilanne ja ilmenneet haasteet ovat vaikuttaneet siihen, mistä asioista on sovittu, millaisilla kokoonpanoilla sekä mitä asioita sopimuksiin on sisällytetty. Toimijoiden välisen yhteistyön sujuminen ja osapuolten vastuullinen keskustelukulttuuri ovat tuoneet yhteiskuntaan vakautta, jolloin olemme voineet puhua sopimusyhteiskunnasta.

     

    Keskustelu sopimusyhteiskunnasta on käynnistynyt vuoden 2023 kesäkuussa aloittaneen Orpon-Purran hallituksen ohjelman ja päätösten seurauksena. Tutkijapiireissä, järjestökentillä ja kansalaiskeskusteluissa on pantu merkille hallituksen toimien vaikutukset, joilla heikennetään sopimusyhteiskunnan toimivuutta ja rakenteita. Esimerkiksi ammattiliitoissa hallituksen toimet on koettu yksipuoliseksi saneluksi, mikä onkin jo synnyttänyt laajaa lakkoliikehdintää. Siten myös yhteiskuntarauha on ollut koetuksella.

     

    Työväentutkimus vuosikirjan 2024 teemana on sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet. Haemme tekstejä eri tieteenaloilta esimerkiksi seuraavanlaisista teemoista: Millaista sopimuksellisuutta toimijoiden ja osapuolten välille on eri aikoina muotoutunut? Miten ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sopimuksellisuuden purkautumiseen? Millaiset toimijat ovat olleet sopimusosapuolina sekä millaisin tavoittein? Millaisia hyötyjä sopimuksellisuudella on saavutettu? Millaisia jännitteitä sopimuksellisuus on mahdollisesti synnyttänyt? Miten sopimuksellisuus on tuottanut toiseutta? Onko sopimusyhteiskunta kuunnellut kaikkia yhteiskunnan osapuolia, onko sopiminen ollut aina demokraattista? Miten suomalainen sopimusyhteiskunta on ottanut huomioon kansainväliset sopimukset? Mitä sanalla ”sopimusyhteiskunta” on tarkoitettu, mitä se nykyään tarkoittaa ja miten käsitys siitä on muuttunut?

    Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä muun tyyppisiä, ei-vertaisarvioitavia kirjoituksia. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 50 000 merkkiä. Muiden kirjoitusten enimmäispituus sovitaan erikseen. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

    Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 15.3.2024 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat. Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

     

    Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 22.3.2024 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 1.7.2024. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2024.

     

    Lisätietoja julkaisusta löydät osoitteesta https://journal.fi/tyovaentutkimus/.

     

    Lisätietoja antaa myös päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi.

    Read more about Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2024: Sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet

  • Työväentutkimus Vuosikirja 2023

    2023-11-27

    Lehdistötiedote 24.11.2023. Julkaisuvapaa heti

     

    Suomalaisten työväen perinnelaitosten (Työväenperinne ry/Työväenliikkeen kirjasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto, Työväenmuseo Werstas sekä Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura) julkaisema Työväentutkimus Vuosikirja ilmestyy tänä vuonna muhkeana 200-sivuisena lukupakettina.

    Teemanamme on tänä vuonna Työ 2020-luvulla. Aluksi tarkastelevat Mikko Jakonen, Jenny Säilävaara ja Hanna-Mari Ikonen artikkelissaan työssäkäyvien köyhien kokemuksia prekaarista työstä ja sosiaaliturvasta 2000-luvun Suomessa. Minna Rauaksen artikkelin otsikkona on ”Pahoinvoivia nuoria, lisää työtehtäviä ja huonot palkat. Alanvaihdon harkinta ja syyt 2020-luvun nuorisotyössä”. Eeva Houtbeckers puolestaan suuntaa huomion siihen, ”miten tulla toimeen planeetan rajoissa” lähtökohtanaan ”kestävyysmurros transformatiivisen työn tekijöiden näkökulmasta”. Lisäksi tarjolla on Katri Karkisen artikkeli meijerskojen koulutuksesta 1800-luvun lopulla.

    Katsauksia-osiossa Iris Olavinen kertoo palkansaajajärjestöjen naispuheenjohtajien aktivismista vuosina 1988–1992, Heikki Kokko tarkastelee Translocalis-tietokantaa uutena 1800-luvun työväenhistorian aineistokokonaisuutena ja Tero Tuomisto käsittelee sitä, mistä kaikesta muodostui talvisodan kansallinen yhtenäisyys.

    Keskustelua-osiossa tarkastelevat SAK:n lakimies emerita Anu-Tuija Lehto ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà omista näkökulmistaan Orpon hallituksen hallitusohjelmaa. Lisäksi julkaisussamme on Työväen Arkiston johtajan emeritus Esa Lahtisen muistelus Työväenperinne ry:n perustamisvaiheista sekä arkiston nykyisen johtajan Petri Tanskasen puheenvuoro Yksityiset keskusarkistot ry:n edunvalvontatyöstä 2020-luvun alkuvuosina.

    Perinteiseen tapaan vuosikirjassa esitellään jälleen joukko maisterin- ja pro gradu -tutkielmia työväentutkimuksen eri osa-alueilta, minkä lisäksi suositussa kirja-arvio-osiossamme arvioidaan jälleen noin 30 teosta. Lopuksi kertovat työväen perinnelaitokset tuttuun tapaan kuluneen vuoden toiminnastaan.

    Työväentutkimus Vuosikirja 2023 julkistetaan perjantaina 24.11.2023 Työväenliikkeen kirjastossa (Sörnäisten rantatie 25 A, 00500 Helsinki) klo 16 alkaen. Vuosikirja on saatavissa painettuna Työväenliikkeen kirjastosta ja avoimena verkkojulkaisuna Journal.fi-palvelusta. Verkkojulkaisu on luettavissa embargon jälkeen tammikuussa 2024.

     

    Lisätietoja antaa päätoimittaja, dosentti Erkki Vasara

    erkki.vasara@helsinki.fi

     

    http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/

    https://journal.fi/tyovaentutkimus

    Read more about Työväentutkimus Vuosikirja 2023

  • Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2023: Työ 2020-luvun Suomessa

    2023-01-02

    Deadline: 01.02.2023

    Työväentutkimus Vuosikirja on työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu. Se sisältää artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, opinnäytteiden esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia julkaisijatahojensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat suomalaiset työväen perinnelaitokset – Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas sekä Työväenperinne ry. Työväentutkimus Vuosikirja julkaistaan painetussa muodossa sekä Open Access -verkkojulkaisuna Journal.fi-palvelussa.

    Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, jotka käyvät läpi vertaisarviointiprosessin, sekä tieteellisiä artikkeleita, jotka eivät käy läpi vertaisarviointiprosessia.  Käsikirjoitusten enimmäispituudet: vertaisarvioitava artikkeli: 50 000 merkkiä, vertaisarvioimaton artikkeli: 20 000 merkkiä. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

    Työväentutkimus Vuosikirjan 2023 teemana on Työ 2020-luvun Suomessa. Se on laaja-alaisesti ymmärrettävä kokonaisuus, jota voidaan tarkastella eri näkökulmista sekä eri aihealueiden ja tieteenalojen puitteissa. Myös vertaileva tarkastelu ulkomaiden vastaavaan kehitykseen on täysin mahdollinen. Artikkelit voivat olla joko osa kirjoittajan meneillään olevasta laajemmasta tutkimuksesta, jolloin teksti on ikään kuin esittelyä tulevasta, tai itsenäisiä kokonaisuuksia.

    Artikkeleissa käsiteltäviä teemoja voivat olla esimerkiksi:

     

    • työntekijäin järjestäytyminen liittoihin
    • ulkomaalaiset työntekijät ja heidän oikeutensa sekä asemansa suomalaisessa työelämässä
    • ulkomaalaistyöntekijäin osuudet eri ammattialoilla
    • pätkätyöläisyys ja prekariaatti
    • työmarkkinoiden sopimusjärjestelmien kehitys
    • työläisidentiteetti ja muut työntekijöiden identifioitumisen muodot
    • puolueiden suhtautuminen työhön ja työmarkkinoihin
    • työttömyys
    • työlainsäädäntö työntekijän näkökulmasta
    • työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen

     

    Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 01.02.2023 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat (vertaisarvioitava artikkeli vai ei-vertaisarvioitava artikkeli). Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

     

    Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 01.03.2023 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 15.06.2023. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2023.

     

    Lisätietoja antavat:

    päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi

    toimitussihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi

    Read more about Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2023: Työ 2020-luvun Suomessa

  • Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2022: Työväestö ennen työväenliikettä

    2021-12-22

    Deadline: 01.02.2022

     

    Työväentutkimus Vuosikirja on työtä, työväestöä, työväenliikettä ja -kulttuuria sekä muita yhteiskunnallisia aiheita käsittelevä tieteellinen julkaisu. Se sisältää artikkeleita, keskustelupuheenvuoroja, opinnäytteiden esittelyjä ja kirja-arvioita sekä uutisia julkaisijatahojensa vuosittaisista tapahtumista. Vuosikirjaa julkaisevat suomalaiset työväen perinnelaitokset – Kansan Arkisto, Työväen Arkisto, Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Työväenmuseo Werstas sekä Työväenperinne ry. Työväentutkimus Vuosikirja julkaistaan painetussa muodossa sekä Open Access -verkkojulkaisuna Journal.fi-palvelussa.

    Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, jotka käyvät läpi vertaisarviointiprosessin, sekä tieteellisiä artikkeleita, jotka eivät käy läpi vertaisarviointiprosessia.  Käsikirjoitusten enimmäispituudet: vertaisarvioitava artikkeli: 50 000 merkkiä, vertaisarvioimaton artikkeli: 20 000 merkkiä. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

    Työväentutkimus Vuosikirjan 2022 teemana on Työväestö ennen työväenliikettä. Tarkoituksena on siten suunnata huomio 1800-luvulle – aikaan, jolloin sääty-yhteiskunta alkoi vähitellen murentua ja teollistuminen hiljalleen voimistua. Kansalaisyhteiskunta alkoi muodostua, mitä ilmensivät suuret kansanliikkeet kuten fennomania sekä nuorisoseura-, raittius- ja vapaapalokuntaliikkeet sekä 1900-luvun lähestyessä myös urheiluliike ja vihdoin työväenliike, ensin wrightiläisessä ja sitten sosialistisessa muodossaan. Työväkeä oli tällöin niin maanviljelyselinkeinon kuin voimistuvan teollisuudenkin piirissä. Mitkä olivat sen elin- ja työolot, aatemaailma, suhde työnantajiin, tapa viettää vapaa-aikaa… Miten työväki koettiin yhteiskunnassa? Tutkimuksen kohteita riittää.

    Artikkeleissa käsiteltäviä teemoja voivat siten olla esimerkiksi:

     

    • Työväestön yhteiskunnallinen asema ja sitä koskevat muutokset.
    • Työväestön nouseminen poliittiseksi toimijaksi ja työväestön varhaiset poliittisen osallistumisen muodot.
    • Työväestön kollektiivinen identiteetti ja identifioituminen muihin yhteiskunnallisiin ryhmiin.
    • Eliitin ja muiden yhteiskunnallisten ryhmien suhtautuminen työväestöön.
    • Wrightiläinen työväenliike.
    • Kansallisen heräämisen vaikutus työväestöön ja käsityksiin työväestä.
    • Työväestön perhe-elämä, vapaa-aika ja kulttuuritoiminta.

     

    Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 01.02.2022 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle (erkki.vasara@helsinki.fi) ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat (vertaisarvioitava artikkeli vai ei-vertaisarvioitava artikkeli). Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.

     

    Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 01.03.2022 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 01.07.2022. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2022.

     

    Lisätietoja: päätoimittaja Erkki Vasara, erkki.vasara@helsinki.fi ja toimitussihteeri Alpo Väkevä, alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.

    Read more about Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2022: Työväestö ennen työväenliikettä